Kirkollinen vuodenkierto saapuu aina päätökseensä juuri ennen joulua. Ja tätä sunnuntaita ennen adventin aikaa kutsutaan tuomiosunnuntaiksi. Tuomiosunnuntain raamatuntekstit tuovat mieleen sekä maailmanlopun että iankaikkisen elämän alun. Päivän tekstit tuntuvat ainakin allekirjoittaneesta synkiltä ja pelottaviltakin, mutta ne tarjoavat myös lohdutuksen ja toivon sanomaa!
Raamatussa Matteuksen evankeliumissa (Matt. 25:31-46) Jeesus puhuu vertauksessa lampaiden ja vuohien erottelusta. Hän sanoo: “Kun Ihmisen Poika tulee kirkkaudessaan kaikkien enkeliensä kanssa, hän istuutuu kirkkautensa valtaistuimelle. Kaikki kansat kootaan hänen eteensä, ja hän erottaa ihmiset toisistaan, niin kuin paimen erottaa lampaat vuohista.”
Tämä vertaus ei ole vain tuomion julistus, vaan myös kutsu elää elämää, joka kuvastaa Jeesuksen opetuksia – elämää, joka on omistettu rakkauteen, rehellisyyteen ja oikeudenmukaisuuteen. Jeesus itse kertoo, miten tärkeää on huolehtia vähäisimmistä veljistämme ja sisaristamme, sillä ”kaiken, minkä te olette tehneet yhdelle näistä vähäisimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle.” (Matt. 25:40). Tämä viesti rohkaisee meitä näyttämään ja elämään uskoamme käytännössä, osoittamaan rakkautta ja välittämistä ympärillämme oleville ihmisille.
Tuomiosunnuntain ydinviesti on kuitenkin syvempi lohdutuksen ja toivon sanoma. Se kertoo Jeesuksesta Kristuksesta, joka ei tullut maailmaan tuomitsemaan, vaan pelastamaan. Johanneksen evankeliumissa (Joh. 3:17) sanotaan: “Ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan sitä tuomitsemaan, vaan pelastamaan sen.” Tämä on keskeinen totuus, joka muistuttaa meitä Jumalan äärettömästä rakkaudesta ja armosta, joka on meille kaikille tarjolla Kristuksen kautta.
Meitä kutsutaan myös elämään uskon mukaista elämää. Jaakobin kirjeessä (Jaak. 2:17) todetaan: ”Näin on uskonkin laita. Yksinään, ilman tekoja, se on kuollut.” Tämä ei tarkoita, että pelastuksemme olisi tekojemme varassa, vaan että usko ilmenee tekojemme kautta. Tämä näkyy siinä, miten kohtelemme toisiamme, miten reagoimme oikeudenmukaisuuden ja epäoikeudenmukaisuuden kysymyksiin, ja miten osoitamme rakkautta ja laupeutta ympärillämme oleville ihmisille.
Kun kirkkovuosi päättyy ja tuomiosunnuntai saapuu, meitä muistutetaan myös siitä, että Jumalan valtakunta on lähellä. Markuksen evankeliumissa (Mark. 1:15) Jeesus sanooi: “Aika on täyttynyt, Jumalan valtakunta on tullut lähelle. Kääntykää ja uskokaa hyvä sanoma!” Tämä ei ole vain varoitus, vaan myös lupaus siitä, että lopulta kaikki kyyneleet pyyhitään pois, ja uusi aika alkaa, jossa ei ole enää surua, tuskaa eikä kärsimystä. Ilmestyskirjassa (Ilm. 21:4) luvataan: “Hän pyyhkii heidän silmistään joka ainoan kyyneleen. Kuolemaa ei enää ole, ei murhetta, valitusta eikä vaivaa, sillä kaikki entinen on kadonnut.”
Näin tuomiosunnuntai muistuttaa meitä Jumalan lupaamasta uudesta alusta. Se on päivä, jonka sanoma on täynnä sekä vakavuutta että toivoa. Vakavuutta siitä, että meidän tulee elää elämäämme Jumalan tahdon mukaisesti, mutta myös toivoa siitä, että lopulta kaikki tulee olemaan hyvin. Jumalan rakkaus on ikuinen, ja Hänen armonsa ulottuu kaikkiin, jotka kääntyvät Hänen puoleensa.
