Päivän teksti
Herran sana, joka tuli Hoosealle, Beerin pojalle. Hänen aikanaan olivat Juudan kuninkaina Ussia, Jotam, Ahas ja Hiskia, ja Israelin kuninkaana oli Jerobeam, Joasin poika.
Hoosean vaimo ja lapset
Herra alkoi puhua Hoosealle ja sanoi näin: »Mene ja ota portto vaimoksesi ja ota lapsiksesi ne lapset, jotka hän saa. Tämä maa on uskoton Herraa kohtaan, se on kuin portto, se palvelee vieraita jumalia.» Niin Hoosea otti vaimokseen Gomerin, Diblaimin tyttären, ja tämä tuli raskaaksi ja synnytti hänelle pojan. Herra sanoi Hoosealle: »Anna pojalle nimeksi Jisreel, sillä pian minä kostan Jehun suvulle verityöt, jotka hän on tehnyt Jisreelissä, ja teen lopun Israelin kuninkaista. Sinä päivänä minä särjen Israelin jousen Jisreelin tasangolla.»
Hoosean vaimo tuli jälleen raskaaksi ja synnytti tyttären. Herra sanoi Hoosealle: »Anna hänelle nimeksi Lo-Ruhama, sillä minä en enää osoita rakkautta Israelia kohtaan enkä anna sille anteeksi.Mutta Juudan heimoa minä rakastan. Minä itse pelastan heidät, sillä minä olen heidän Jumalansa. Minä pelastan heidät, mutta en jousella, miekalla enkä sodalla, en hevosilla enkä sotavaunuilla.»
Vieroitettuaan Lo-Ruhaman Hoosean vaimo tuli taas raskaaksi ja synnytti pojan. Herra sanoi Hoosealle: »Anna hänelle nimeksi Lo-Ammi, sillä te ette ole minun kansani enkä minä ole teidän Jumalanne.»
– Kerran Israelin jälkeläisiä on oleva
kuin merenrannan hiekkaa,
jota ei voi mitata eikä laskea.
Sen sijaan että heille nyt sanotaan:
»Te ette ole minun kansani»,
heille sanotaankin näin:
»Te olette elävän Jumalan lapset.»
Silloin Juuda ja Israel kokoontuvat yhteen.
He asettavat itselleen yhteisen johtajan
ja leviävät yli koko maan.
Totisesti, suuri on oleva Jisreelin päivä,
Jumalan kylvön päivä!
Sanokaa silloin veljillenne:
»Te olette ’Minun kansani’!»
Sanokaa sisarillenne:
»Teidän nimenne on ’Rakastettu’!»
Välirikko
– Käykää oikeutta äitiänne vastaan, syyttäkää häntä,
hän ei ole enää minun vaimoni
enkä minä ole hänen miehensä.
Poistakoon hän kasvoiltaan portonmerkit,
rinnoiltaan huoranhelyt.
Muuten minä riisun hänet alastomaksi,
yhtä paljaaksi kuin hän oli syntyessään,
teen hänet autiomaan kaltaiseksi,
paljaaksi kuin kuiva aavikko,
annan hänen kuolla janoon.
Hänen lapsiaan en rakasta,
he ovat porton lapsia.
Heidän äitinsä on harjoittanut haureutta,
heidän synnyttäjänsä on häpäissyt itsensä.
Hän on sanonut: »Minä haluan juosta
rakastajieni perässä.
He antavat minulle ruoan ja juoman,
villavaatteet ja pellavapuvut,
öljyvoiteet ja viinit.»
Sen tähden minä tukin hänen tiensä orjantappuroilla,
rakennan muurin hänen eteensä,
ettei hän pääse poluilleen.
Kun hän sitten juoksee rakastajiensa perään,
ei hän enää tavoita heitä,
turhaan hän heitä etsii.
Viimein hän sanoo:
»Minä palaan mieheni luo,
hänen luonaan minulla oli parempi kuin täällä.»
Sitä tämä nainen ei käsitä,
että minulta hän on saanut
viljan, viinin ja öljyn,
minä olen antanut hopeaa ja kultaa runsain määrin.
Senkin he ovat uhranneet Baalille.
Sen tähden minä en enää anna viljaa enkä viiniä,
satoa ei tule silloin kun pitäisi tulla.
Minä otan pois villani ja pellavani
peittämästä hänen alastomuuttaan.
Minä riisun hänet alasti
hänen rakastajiensa silmien edessä,
eikä kukaan voi sitä estää.
Minä teen lopun hänen ilonpidostaan:
juhlat, uudenkuun päivät, pyhäpäivät,
kaikki juhla-ajat minä otan häneltä pois.
Minä hävitän hänen viiniköynnöksensä ja viikunapuunsa,
joista hän on sanonut:
»Ne ovat rakastajieni maksu minulle.»
Villieläimet syövät niiden versot,
ja minä annan metsän kasvaa niiden paikalle.
Minä rankaisen häntä niiden päivien tähden,
jolloin hän poltti uhreja baaleille,
koristi itsensä renkailla ja kaulaketjuilla
ja juoksi rakastajiensa perässä
mutta unohti minut.
Näin sanoo Herra.
Sovinto
– Katso! Minä suostuttelen hänet mukaani,
vien hänet autiomaahan,
puhun hänelle suloisesti.
Siellä minä annan hänelle viinitarhoja,
minä muutan Akorinlaakson toivon portiksi.
Siellä hän vastaa kutsuuni kuin nuoruutensa päivinä,
kuin silloin, kun hän lähti Egyptistä.
Sinä päivänä – näin puhuu Herra –
hän on sanova minulle: »Minun mieheni!»
eikä hän enää sano: »Minun baalini!»
Minä poistan baalien nimet hänen huuliltaan,
niitä ei enää mainita.
Sinä päivänä minä luon rauhan:
Villieläimet, taivaan linnut, maan matelijat
eivät enää tuota vaaraa.
Minä särjen jousen ja miekan,
niin ettei sotia enää käydä.
Minä annan kansani asua turvassa.
Minä kihlaan sinut, otan omakseni ainiaaksi,
minä liitän sinut itseeni
vanhurskauden ja oikeuden sitein,
rakkaudella ja hyvyydellä.
Minä liitän sinut itseeni uskollisuuden sitein,
ja sinä tulet tuntemaan Herran.
Tuona päivänä minä vastaan pyyntöihin,
sanoo Herra,
minä vastaan taivaan pyyntöön, ja taivas vastaa maalle.
Maa vastaa viljan, viinin ja öljyn pyyntöön,
ja ne vastaavat Jisreelille.
Minä kylvän Israelin tähän maahan omaksi kansakseni.
Minä rakastan Lo-Ruhamaa,
minä sanon Lo-Ammille: »Sinä olet minun kansani!»
Ja hän vastaa minulle: »Sinä olet minun Jumalani!»
Herra rakastaa uskotonta Israelia
Herra sanoi minulle: »Sinun tulee vielä rakastaa naista, jolla nyt on rakastaja ja joka rikkoo avion. Samoin minä, Herra, rakastan israelilaisia, vaikka he kääntyvät muiden jumalien puoleen ja rakastavat rypälekakkuja, joita tuovat uhrilahjoiksi.»
Minä ostin naisen ja maksoin hänestä viisitoista hopeasekeliä ja puolitoista homer-mittaa ohria. Sanoin hänelle: »Sinun täytyy nyt kauan aikaa olla täällä ja odottaa. Varo, ettet ole uskoton ja mene muiden miesten mukaan. Kun tottelet minua, niin aikanaan minä tulen luoksesi.» Samoin saavat israelilaiset olla kauan ilman kuningasta ja ruhtinasta, ilman uhria ja kivipatsasta, ilman efodia ja jumalankuvia. Mutta lopulta he kääntyvät ja etsivät Herraa, Jumalaansa, ja kuningastaan Daavidia. Tulevina aikoina israelilaiset lähestyvät vavisten Herraa ja panevat toivonsa hänen hyvyyteensä.
Israel joutuu tilille teoistaan
Kuulkaa, israelilaiset, mitä Herra sanoo!
Herra käy oikeutta teidän kanssanne,
sillä tässä maassa ei ole rehellisyyttä eikä uskollisuutta,
kukaan ei tunne Jumalaa.
Väärät valat ja valheet,
murhat, varkaudet ja aviorikokset
rehottavat kaikkialla,
veriteko seuraa veritekoa.
Sen tähden maa muuttuu aavikoksi,
kaikki sen asukkaat nääntyvät.
Villieläimet ja taivaan linnut kuolevat,
meren kalat katoavat.
Turmeltunut jumalanpalvelus
– Kansaa ei pidä syyttää
eikä tavallista ihmistä rangaista.
Sinua, pappi, minä syytän.
Sinä kompastut päivänvalossa,
ja yöllä kompastuu profeetta
yhdessä sinun kanssasi.
Sinä saatat kansasi tuhoon.
Näin tuhoutuu minun kansani,
sillä kukaan ei tunne minua.
Koska sinä olet hylännyt minut,
hylkään minäkin sinut,
et saa enää olla pappinani.
Sinä olet unohtanut Jumalasi lain,
minäkin unohdan sinun lapsesi.
Papit tekivät yhä enemmän syntiä minua vastaan,
sitä mukaa kuin heidän joukkonsa kasvoi.
Minä muutan heidän kunniansa häpeäksi.
He ovat saaneet elantonsa kansani syntiuhreista,
siksi sen pahat teot ovat heille mieleen.
Mutta lopulta kansan käy niin kuin papinkin.
Minä rankaisen kansaa sen pahoista teoista,
käännän sen teot sitä itseään vastaan.
He syövät, mutta jäävät nälkäisiksi,
heidän irstaat menonsa eivät kansaa lisää.
Näin heille käy sen vuoksi,
että he ovat hylänneet Herran
eivätkä kuule häntä enää.
Huoruus ja viini
vievät kansalta järjen.
He kysyvät neuvoa pyhiltä puiltaan,
arvat antavat heille vastauksia.
Huoruuden henki eksyttää heidät,
he kääntyvät uskottomina pois Jumalansa luota.
Vuorten huipuilla he uhraavat,
polttavat suitsuketta kukkuloilla
tammen, poppelin ja rautatammen alla.
Ne luovat suloisen varjon.
Onko siis ihme, että tyttäristänne tulee porttoja
ja miniänne rikkovat avion!
Mutta minä en syytä tyttäriänne
siitä, että he harjoittavat haureutta,
enkä miniöitänne
siitä, että he rikkovat avion.
Itsehän miehet lähtevät huorien matkaan,
uhraavat temppeliporttojen kanssa.
Ymmärtämätön kansa joutuu turmioon!
Vaikka sinä, Israel, harjoitat haureutta,
älköön Juuda siihen syyllistykö.
Älkää menkö Gilgaliin,
älkää lähtekö Bet-Aveniin,
älkää siellä vannoko: »Niin totta kuin Herra elää!»
Israel on vikuroinut
kuin niskuri lehmä.
Miten Herra antaisi sen nyt kulkea vapaasti
kuin lampaat laitumella?
Efraimilaiset pitävät kiinni epäjumalistaan
– tehkööt niin kuin tahtovat!
Juhlat ja juomingit,
huoruus ja irstailu
hillittömässä himossa!
Kaiken yllä häpeän verho!
Mutta myrsky iskee heihin,
ja onnettomasti päättyvät heidän uhriateriansa.
Tuomio väärästä jumalanpalveluksesta
– Kuulkaa tämä, te papit,
kuunnelkaa tarkasti, te Israelin päämiehet!
Kuningashuone, kuuntele, mitä sanon!
Te kaikki joudutte tuomiolle,
koska olette olleet ansana Mispassa,
verkkona Taborin yllä,
pyydyskuoppana Sittimissä.
Minä kuritan teitä kaikkia!
Minä tunnen Efraimin,
Israel ei pääse minua piiloon.
Sinä, Efraim, olet harjoittanut haureutta,
sinä, Israel, olet tullut saastaiseksi.
Sinun tekosi estävät sinua
palaamasta Jumalan luo.
Sinussa on huoruuden henki,
sinä et tunne Herraa.
Israelin ylpeys koituu sille itselleen tuhoksi.
Israel ja Efraim kompastuvat rikoksiinsa,
myös Juuda lankeaa niiden kanssa.
Vaikka Israel lähtee Herran luo,
vie hänelle lampaita ja härkiä,
hän ei vastaa sille.
Hän on vetäytynyt pois.
Israel on ollut uskoton Herralle,
se on synnyttänyt äpärälapsia.
Nyt uudenkuun juhla tekee Israelista lopun,
se menettää perintömaan.
Veljessota, rangaistus ja katumus
– Puhaltakaa torveen Gibeassa,
soittakaa hälytys Ramassa!
Huutakaa Bet-Avenissa:
»Benjamin, vihollinen on kannoillasi!»
Efraimia kohtaa rangaistus,
lähellä on päivä, jolloin se tulee autioksi.
Israelin heimoille minä teen nyt tiettäväksi,
miten niiden lopulta käy.
Juudan ruhtinaat ovat tehneet väärin
kuin rajakivien siirtäjät.
Heidän päälleen minä syöksen vihani tulvan.
Efraim on ruhjottu,
se on saanut mitä on ansainnut.
Täynnä intoa se tahtoi kulkea
tyhjää seuraten.
Minä olen Efraimille kuin jäytävä tauti,
Juudan heimolle kuin märkivä haava.
Kun Efraim huomasi sairautensa
ja Juuda näki paiseensa,
silloin Efraim lähti Assyriaan,
lähetti sanan suurkuninkaalle.
Mutta hän ei voinut tehdä teitä terveiksi,
ei parantaa teidän paiseitanne.
Minä käyn Efraimin kimppuun kuin leijona,
Juudan kimppuun kuin jalopeura.
Minä revin, minä raatelen saaliini ja vien sen pois,
ei kukaan voi sitä pelastaa.
Sitten palaan takaisin paikalleni
ja odotan, kunnes he katuvat
ja etsivät minun kasvojani.
Ahdistuksessaan he etsivät minua ja sanovat:
Facebook-ryhmä
Päivän materiaali tulee myös omaan Facebook-ryhmäänsä. Keskustellaan yhdessä!
Liity mukaan Facebook-ryhmään tämän linkin kautta.
Livekirkko
Tämä päivittäinen katkelmajaottelu on Livekirkko ry:n raamatunlukuohjelmasta, jonka perusteella luemme Raamatun kronologisesti kannesta kanteen vuoden aikana.
Meillä on evankeliumi tehtävänä. Livekirkko tarjoaa kristillistä sisältöä ihmisille siellä, missä he ovat.
Raamatunkäännös vuoden 1992 kirkkoraamatun mukaan. Tekijänoikeudet kirkon keskusrahasto.
