Päivän teksti
Salomo rakentaa temppelin
Neljännen hallitusvuotensa toisena kuukautena, siv-kuussa, Salomo ryhtyi rakennuttamaan Herran temppeliä. Silloin oli neljässadaskahdeksaskymmenes vuosi siitä, kun israelilaiset lähtivät Egyptistä.
Temppeli, jonka kuningas Salomo rakensi Herralle, oli kuusikymmentä kyynärää pitkä, kaksikymmentä kyynärää leveä ja kolmekymmentä kyynärää korkea.Temppelisalin päässä oli eteishalli, jonka pitkä sivu oli temppelin päädyn tavoin kaksikymmentä kyynärää ja joka ulkoni temppelin päädystä kymmenen kyynärää. Salomo teetti temppeliin sisäänpäin avartuvat ristikkoikkunat. Temppelin ulkoseinälle hän rakennutti kylkirakennuksen, jonka huoneet kiersivät temppeliä sekä temppelisalin että sisäkammion kohdalta. Kylkirakennuksen alin kerros oli viiden, keskimmäinen kuuden ja kolmas seitsemän kyynärän levyinen. Temppelin ulkoseinä oli näet porrastettu niin, ettei setripalkeille tarvinnut tehdä koloja seinään. Kun temppeliä pystytettiin, käytettiin valmiiksi muotoiltuja rakennuskiviä, niin ettei työmaalta kuulunut vasaran, ei taltan eikä minkään muunkaan rautatyökalun ääntä. Kylkirakennuksen alakerrokseen oli ovi etelän puolella. Keskimmäiseen kerrokseen noustiin portaita, samoin sieltä kolmanteen kerrokseen. Kun Salomo oli saanut temppelin pystytetyksi, hän teetti siihen katon laudoista ja setripalkeista. Hän rakennutti temppelin ympärille kylkirakennuksen, jonka jokainen kerros oli viiden kyynärän korkuinen ja joka oli setrisillä lattiapalkeilla liitetty temppelin seinään.
Salomolle tuli silloin tämä Herran sana: »Sinä olet ryhtynyt rakentamaan minun temppeliäni. Jos vaellat säädöksieni ja lakieni mukaan ja noudatat kaikkia määräyksiäni, minä annan käydä toteen sen, minkä lupasin isällesi Daavidille. Minä asun israelilaisten keskellä enkä jätä kansaani.»
Niin Salomo rakensi temppelin valmiiksi. Hän peitti temppelin sisäseinät setrilaudoilla lattiasta kattopalkkeihin asti, ja temppelin lattian hän päällysti sypressilaudoilla. Kahdenkymmenen kyynärän päähän peräseinästä hän rakensi setrilaudoista väliseinän, joka ulottui lattiasta kattopalkkeihin. Seinän taakse tuli sisäkammio, kaikkeinpyhin, ja sen eteen jäävä temppelisali oli neljänkymmenen kyynärän pituinen. Setripuu oli temppelin sisällä kauttaaltaan koristeltu kurpitsanlehtiä ja kukkia esittävin leikkauksin. Kaikki oli setriä, kiveä ei näkynyt.
Sisäkammion Salomo rakennutti temppeliin sijoittaakseen sinne Herran liitonarkun. Kammio oli kaksikymmentä kyynärää pitkä, kaksikymmentä kyynärää leveä ja kaksikymmentä kyynärää korkea. Hän peitti sen pinnat puhtaalla kullalla, ja alttarin hän verhosi setripuulla. Salomo silasi koko temppelin sisältä puhtaalla kullalla, ja kun hän oli kullannut sisäkammion, hän eristi sen kultaketjuin. Hän kultasi kauttaaltaan temppelin sisäpinnat, ja myös sisäkammion eteen sijoitetun alttarin hän päällysti kullalla.
Sisäkammioon hän teki oliivipuusta kaksi kerubia, molemmat kymmenen kyynärän korkuisia. Kerubin toisella siivellä oli mittaa viisi kyynärää, ja toinen siipi oli sekin viiden kyynärän mittainen; siivenkärjestä siivenkärkeen oli kymmenen kyynärää. Toinenkin kerubi oli kymmenen kyynärän korkuinen, molemmat olivat mitoiltaan ja muodoltaan yhtäläiset. Niin kuin toinen niin toinenkin oli kymmenen kyynärää korkea. Salomo asetti kerubit temppelin sisäkammioon. Niiden siivet olivat levällään, ja kun toisen siipi oli seinässä kiinni ja toisen samoin, niin temppelin keskustaan päin olevat siivet koskettivat toisiaan. Hän päällysti kerubitkin kullalla.
Kaikki pyhäkön seinät niin temppelisalissa kuin eteishallissa Salomo koristi kerubeja, palmunlehviä ja kukkia esittävin leikkauksin ja kaiverruksin. Lattian hän päällysti kullalla sekä temppelisalissa että eteishallissa. Sisäkammioon hän teki oliivipuusta parioven, jonka pielet muodostivat viisikulmion. Oliivipuuoven kumpaankin puoliskoon hän leikkautti kerubeja, palmunlehviä ja kukkia, ja kerubit ja palmukuviot päällystettiin kullalla. Samoin hän teki temppelisalin nelikulmaiseen oviaukkoon oliivipuusta pielet ja sypressistä parioven, jonka kummassakin puoliskossa oli kaksi avattavaa osaa. Hän leikkautti niihin kerubeja, palmunlehviä ja kukkia, ja kuviot päällystettiin kullalla.
Hän rakensi esipihan ja ympäröi sen kolmella kerroksella hakattuja kiviä, joiden päällä oli kerros setrihirsiä.
Herran temppelin perustus laskettiin Salomon neljäntenä hallitusvuotena siv-kuussa. Yhdennentoista vuoden kahdeksantena kuukautena, bul-kuussa, temppeli oli valmis kaikilta osiltaan ja kaikkia varusteitaan myöten. Salomo rakensi sitä seitsemän vuotta.
Salomon palatsin rakennukset
Oman palatsinsa Salomo sai valmiiksi rakennettuaan sitä kolmetoista vuotta.
Hän rakensi Setripalatsin, joka oli sata kyynärää pitkä, viisikymmentä kyynärää leveä ja kolmekymmentä kyynärää korkea. Siinä oli setripylväitä kolmessa rivissä ja pylväiden päällä setripalkit. Pylväitä oli neljäkymmentäviisi, viisitoista pylvästä rivissään, ja poikkipalkkien päällä oli setrikatto. Ikkunoita oli kolmessa tasossa, kussakin rivissä ikkuna ikkunaa vastapäätä. Kaikki ovet ja ikkunat olivat nelikulmaisia, ja ikkunat olivat aina kolmessa rivissä vastapäätä toisiaan.
Hän teki pylvässalin, viisikymmentä kyynärää pitkän ja kolmekymmentä kyynärää leveän, sen etupuolelle eteishallin pylväineen ja kaiken tämän eteen vielä katoksen.
Hän teki myös valtaistuinsalin jakaakseen siellä oikeutta. Salin seinät oli lattiasta kattoon asti päällystetty setripuulla.
Se rakennus, josta hän teki asuntonsa, oli valtaistuinsalin takana, samankaltainen mutta toisen pihan puolella. Samanlaisen talon Salomo rakensi myös faraon tyttärelle, jonka hän oli ottanut vaimokseen.
Kaikki nämä rakennukset perustuksesta katonrajaan ja uloimmasta osasta suureen pihaan asti tehtiin parhaasta rakennuskivestä, ja lohkareet oli sekä sisä- että ulkosivultaan sahattu määrämittaisiksi. Perustukset oli laskettu suurista, arvokkaista kivistä, kymmenen ja kahdeksan kyynärän mittaisista. Niiden päällä oli hienoja suorakulmaisia kiviä sekä setripuuta. Suuri esipiha oli ympäröity kolmella kerroksella hakattuja kiviä ja yhdellä setrihirsikerroksella, ja samanlainen muuri oli myös Herran temppelin sisemmän esipihan ja eteishallin ympärillä.
Temppelin sisustus
Kuningas Salomo lähetti hakemaan Tyroksesta Hiram-nimisen miehen, joka oli Naftalin heimoa ja leskivaimon poika. Hänen isänsä oli ollut Tyroksessa vaskiseppänä, ja hänellä oli sellaiset tiedot ja taidot, että hän kykeni tekemään pronssista mitä tahansa. Hän tuli kuningas Salomon luo ja teki kaikki työt, jotka Salomo hänelle antoi.
Hän teki pronssista kaksi pylvästä. Kumpikin pylväs oli kahdeksantoista kyynärän korkuinen, ja mittanuoran oli oltava kahdentoista kyynärän pituinen yltääkseen pylvään ympäri. Niiden huippuun hän valoi pronssista kaksi pylväänpäätä, molemmat viiden kyynärän korkuisia. Pylväänpäihin hän teki köynnösten ja punosten kaltaisia koristeita, seitsemän kumpaankin. Molempiin pylväänpäihin hän teki kunkin köynnöksen yläpuolelle kaksi riviä granaattiomenakoristeita niiden pintaa peittämään. Eteishallin muut pylväänpäät olivat neljän kyynärän korkuisia ja liljankukan muotoisia, mutta näiden kahden pylvään yläosat liittyivät suoraan pylvään huippuun, joka oli köynnöskoristelun yläpuolella. Kumpaakin pylväänpäätä kiersi kaksisataa granaattiomenaa.
Salomo sijoitti pylväät temppelisalin eteishalliin. Sille, jonka hän pystytti oikealle puolelle, hän antoi nimeksi Jakin, ja vasemmanpuoleiselle hän antoi nimen Boas.Eteishallin pylväänpäät olivat kuin liljankukkia. Niin saatiin loppuun pylväiden valmistus.
Hiram valoi myös pyöreän altaan, jota kutsuttiin mereksi. Se oli reunasta reunaan kymmenen kyynärän levyinen, korkeutta sillä oli viisi kyynärää, ja vasta kolmenkymmenen kyynärän pituinen mittanuora ulottui sen ympäri. Sen reunan alla oli ympäriinsä kurpitsakoristeita, kymmenen joka kyynärällä. Kurpitsakoristeita oli kaksi riviä, ja ne olivat samaa valua kuin meri. Allas oli kahdentoista härkäpatsaan varassa. Kolme härkää katsoi pohjoiseen, kolme länteen, kolme etelään ja kolme itään päin. Niiden takaruumiit olivat vastakkain, ja allas oli niiden päällä. Altaan seinämä oli kämmenenleveyden paksuinen, ja sen reuna kaartui ulospäin kuin liljankukan muotoisessa maljassa. Allas veti kaksituhatta bat-mittaa.
Hiram teki myös kymmenen pronssista työntöpöytää, kaikki neljän kyynärän pituisia ja levyisiä sekä kolmen kyynärän korkuisia. Pöytien rakenne oli tällainen: Niissä oli kehys ja sitä tukemassa poikkitangot, ja kehyksen päällä samoin kuin poikkitankojenkin päällä oli kuvioita, jotka esittivät leijonia, härkiä ja kerubeja, ja leijonien ja härkien alapuolella oli taottuja kiehkuroita. Kussakin pöydässä oli neljä pronssipyörää ja pronssiset akselit, ja pöydän kuhunkin neljään jalkaan oli kiehkuroiden taakse valettu tukitanko, joka ulottui padan alle. Padan tukirengas oli koristekehän keskellä, kyynärän verran sitä korkeammalla. Se oli pyöreä ja puolitoista kyynärää läpimitaltaan, ja se oli valettu samoin kuin padan alustakin. Senkin reunat oli ympäriinsä koristettu leikkauksin. Kehys oli nelikulmainen, ei pyöreä. Pöydän neljä pyörää olivat kehyksen alla, ja pöydässä oli niitä varten kiinnikkeet. Kukin pyörä oli puolentoista kyynärän korkuinen. Ne olivat vaununpyörän kaltaisia, ja niiden kiinnikkeet, kehät, puolat ja navat oli kaikki valettu pronssista. Pataa tukevat neljä tankoa olivat pöydän neljässä kulmassa, ja ne olivat samaa valua kuin pöytä. Työntöpöydän päällä oli puolen kyynärän korkuinen pyöreä kehä, ja pöydän ylälaidassa oli kädensijat. Pöytä oli kehyksineen yhtä ja samaa kappaletta. Hiram täytti kaiverruksin kaikki vapaat pinnat, niin kylkilevyissä, kädensijoissa kuin kehyksissäkin. Hän kaiversi kerubeja, leijonia ja palmukuvioita sekä kiehkuroita yltympäriinsä. Näin hän teki kymmenen työntöpöytää, kaikki samalla tavoin valettuja, samanlaisia niin mitoiltaan kuin muodoltaankin.
Hiram teki myös kymmenen pronssipataa, kaikki neljän kyynärän korkuisia ja neljäkymmentä bat-mittaa vetäviä. Kaikissa kymmenessä pöydässä oli oma patansa. Viisi pöytää asetettiin temppelin oikealle ja viisi vasemmalle puolelle, ja allas sijoitettiin temppelin oikealle puolelle, kaakkoiskulmaan.
Vielä Hiram teki tuhka-astiat, tuhkalapiot ja vihmontamaljat. Näin hän sai valmiiksi kaiken sen, mitä kuningas Salomo hänellä teetti Herran temppeliä varten: kaksi pylvästä, niiden maljamaiset päät ja kaksi köynnöskoristetta, jotka peittivät noiden kahden maljan pintaa, ja köynnöksiä varten neljäsataa granaattiomenaa, kumpaakin köynnöstä kohti aina kaksi riviä omenoita peittämään pylvään päässä olevan maljan pintaa, kymmenen työntöpöytää ja niihin kymmenen pataa, altaan ja kaksitoista härkää sen alle, tuhka-astiat, tuhkalapiot ja vihmontamaljat. Kaikki nämä esineet, jotka Hiram teki kuningas Salomolle Herran temppeliä varten, olivat kiillotettua pronssia. Ne valettiin maahan kaivetuissa muoteissa, ja kuningas valatti ne Jordanin laaksossa Sukkotin ja Saretanin välillä.
Salomo sijoitti kaikki esineet paikoilleen. Niissä oli pronssia hyvin paljon, sitä kului mittaamattomat määrät. Salomo teetti myös kaikki muut Herran temppeliin kuuluvat esineet: kultaisen alttarin ja kullasta tehdyn pöydän, jolla uhrileipiä pidettiin, viisi puhtaasta kullasta valmistettua lampunjalkaa oikealle ja viisi vasemmalle puolelle sisäkammion eteen, kukkakoristeet, lamput ja lamppupihdit, kaikki kullasta, sekä vadit, veitset, vihmontamaljat, kupit ja tuliastiat, nämäkin puhdasta kultaa. Myös se ovi, joka johti temppelin sisäkammioon, kaikkeinpyhimpään, ja sen ovenpuoliskot sekä temppelisalin ovet päällystettiin kullalla.
Kun kuningas Salomo sai valmiiksi kaikki työt, jotka hän oli Herran temppeliä varten teettänyt, hän toi sinne isänsä Daavidin pyhittämät esineet. Hopean, kullan ja muut tavarat hän talletti Herran temppelin aarrekammioihin.
Facebook-ryhmä
Päivän materiaali tulee myös omaan Facebook-ryhmäänsä. Keskustellaan yhdessä!
Liity mukaan Facebook-ryhmään tämän linkin kautta.
Livekirkko
Tämä päivittäinen katkelmajaottelu on Livekirkko ry:n raamatunlukuohjelmasta, jonka perusteella luemme Raamatun kronologisesti kannesta kanteen vuoden aikana.
Meillä on evankeliumi tehtävänä. Livekirkko tarjoaa kristillistä sisältöä ihmisille siellä, missä he ovat.
Raamatunkäännös vuoden 1992 kirkkoraamatun mukaan. Tekijänoikeudet kirkon keskusrahasto.
