Päivän teksti
Päämiesten lahjat pyhäkköteltan vihkiäisjuhlaan
Kun telttamaja oli saatu pystytetyksi, Mooses pirskotti öljyä sen ja alttarin päälle pyhittäen ne ja kaikki niihin kuuluvat varusteet. Kun hän oli voidellut ja pyhittänyt ne, saapuivat paikalle Israelin päälliköt, sukukuntien johtajat, jotka olivat heimojen päämiehiä ja johtivat katsastettuja joukkoja. He toivat uhrilahjanaan Herralle kuudet katetut vaunut ja kaksitoista härkää, yhdet vaunut aina kahta päämiestä kohti ja yhden härän kultakin päämieheltä. He toivat lahjansa telttamajan eteen.
Herra sanoi Moosekselle: »Ota vastaan heidän lahjansa käytettäviksi pyhäkköteltan palvelutoimissa ja anna ne leeviläisille sen mukaan, kuin he niitä tehtävissään tarvitsevat.» Mooses otti vaunut ja härät ja antoi ne leeviläisille. Kahdet vaunut ja neljä härkää hän antoi Gersonin jälkeläisille avuksi heidän palvelutehtävässään. Merarin jälkeläisille hän antoi neljät vaunut ja kahdeksan härkää avuksi siinä palvelutehtävässä, jota he suorittivat Aaronin pojan Itamarin johdolla. Kehatin jälkeläisille hän ei antanut mitään, koska heidän tehtävänään oli huolehtia pyhistä esineistä, joita heidän kuului kantaa olallaan.
Päämiehet toivat vihkiäislahjoja myös alttaria varten sinä päivänä, jona se voideltiin. Kun he toivat uhrilahjojaan alttarin eteen, Herra sanoi Moosekselle: »Käske päämiesten tuoda uhrilahjansa alttarin vihkiäisjuhlaan yksitellen, kunkin omana päivänään.»
Ensimmäisenä päivänä toi uhrilahjansa Juudan heimon päällikkö Nahson, Amminadabin poika. Hän toi 130 sekeliä painavan hopeakulhon, hopeisen vihmontamaljan, joka painoi 70 sekeliä pyhäkkösekelin painon mukaan laskettuna, molemmat täynnä ruokauhriksi tarkoitettua parhaista vehnäjauhoista ja öljystä tehtyä taikinaa, kymmenen sekelin painoisen kultaisen kupin, joka oli täynnä suitsuketta, polttouhriksi nuoren sonnin, pässin ja vuoden vanhan karitsan, syntiuhriksi pukin sekä yhteysuhriksi kaksi nautaa, viisi pässiä, viisi pukkia ja viisi vuoden vanhaa karitsaa. Nämä olivat Nahsonin, Amminadabin pojan, uhrilahjat.
Toisena päivänä toi uhrilahjansa Isaskarin päällikkö Netanel, Suarin poika. Hän toi 130 sekeliä painavan hopeakulhon, hopeisen vihmontamaljan, joka painoi 70 sekeliä pyhäkkösekelin painon mukaan laskettuna, molemmat täynnä ruokauhriksi tarkoitettua parhaista vehnäjauhoista ja öljystä tehtyä taikinaa, kymmenen sekelin painoisen kultaisen kupin, joka oli täynnä suitsuketta, polttouhriksi nuoren sonnin, pässin ja vuoden vanhan karitsan, syntiuhriksi pukin sekä yhteysuhriksi kaksi nautaa, viisi pässiä, viisi pukkia ja viisi vuoden vanhaa karitsaa. Nämä olivat Netanelin, Suarin pojan, uhrilahjat.
Kolmantena päivänä tuli Sebulonin heimon päällikkö Eliab, Helonin poika. Hän toi uhrilahjanaan 130 sekelin painoisen hopeakulhon, hopeisen vihmontamaljan, joka painoi 70 sekeliä pyhäkkösekelin painon mukaan laskettuna, molemmat täynnä ruokauhriksi tarkoitettua parhaista vehnäjauhoista ja öljystä tehtyä taikinaa, kymmenen sekelin painoisen kultaisen kupin, joka oli täynnä suitsuketta, polttouhriksi nuoren sonnin, pässin ja vuoden vanhan karitsan, syntiuhriksi pukin sekä yhteysuhriksi kaksi nautaa, viisi pässiä, viisi pukkia ja viisi vuoden vanhaa karitsaa. Nämä olivat Eliabin, Helonin pojan, uhrilahjat.
Neljäntenä päivänä tuli Ruubenin heimon päällikkö Elisur, Sedeurin poika. Hän toi uhrilahjanaan 130 sekelin painoisen hopeakulhon, hopeisen vihmontamaljan, joka painoi 70 sekeliä pyhäkkösekelin painon mukaan laskettuna, molemmat täynnä ruokauhriksi tarkoitettua parhaista vehnäjauhoista ja öljystä tehtyä taikinaa, kymmenen sekelin painoisen kultaisen kupin, joka oli täynnä suitsuketta, polttouhriksi nuoren sonnin, pässin ja vuoden vanhan karitsan, syntiuhriksi pukin sekä yhteysuhriksi kaksi nautaa, viisi pässiä, viisi pukkia ja viisi vuoden vanhaa karitsaa. Nämä olivat Elisurin, Sedeurin pojan, uhrilahjat.
Viidentenä päivänä tuli Simeonin heimon päällikkö Selumiel, Surisaddain poika. Hän toi uhrilahjanaan 130 sekelin painoisen hopeakulhon, hopeisen vihmontamaljan, joka painoi 70 sekeliä pyhäkkösekelin painon mukaan laskettuna, molemmat täynnä ruokauhriksi tarkoitettua parhaista vehnäjauhoista ja öljystä tehtyä taikinaa, kymmenen sekelin painoisen kultaisen kupin, joka oli täynnä suitsuketta, polttouhriksi nuoren sonnin, pässin ja vuoden vanhan karitsan, syntiuhriksi pukin sekä yhteysuhriksi kaksi nautaa, viisi pässiä, viisi pukkia ja viisi vuoden vanhaa karitsaa. Nämä olivat Selumielin, Surisaddain pojan, uhrilahjat.
Kuudentena päivänä tuli Gadin heimon päällikkö Eljasaf, Deuelin poika. Hän toi uhrilahjanaan 130 sekelin painoisen hopeakulhon, hopeisen vihmontamaljan, joka painoi 70 sekeliä pyhäkkösekelin painon mukaan laskettuna, molemmat täynnä ruokauhriksi tarkoitettua parhaista vehnäjauhoista ja öljystä tehtyä taikinaa, kymmenen sekelin painoisen kultaisen kupin, joka oli täynnä suitsuketta, polttouhriksi nuoren sonnin, pässin ja vuoden vanhan karitsan, syntiuhriksi pukin sekä yhteysuhriksi kaksi nautaa, viisi pässiä, viisi pukkia ja viisi vuoden vanhaa karitsaa. Nämä olivat Eljasafin, Deuelin pojan, uhrilahjat.
Seitsemäntenä päivänä tuli Efraimin heimon päällikkö Elisama, Ammihudin poika. Hän toi uhrilahjanaan 130 sekelin painoisen hopeakulhon, hopeisen vihmontamaljan, joka painoi 70 sekeliä pyhäkkösekelin painon mukaan laskettuna, molemmat täynnä ruokauhriksi tarkoitettua parhaista vehnäjauhoista ja öljystä tehtyä taikinaa, kymmenen sekelin painoisen kultaisen kupin, joka oli täynnä suitsuketta, polttouhriksi nuoren sonnin, pässin ja vuoden vanhan karitsan, syntiuhriksi pukin sekä yhteysuhriksi kaksi nautaa, viisi pässiä, viisi pukkia ja viisi vuoden vanhaa karitsaa. Nämä olivat Elisaman, Ammihudin pojan, uhrilahjat.
Kahdeksantena päivänä tuli Manassen heimon päällikkö Gamliel, Pedasurin poika. Hän toi uhrilahjanaan 130 sekelin painoisen hopeakulhon, hopeisen vihmontamaljan, joka painoi 70 sekeliä pyhäkkösekelin painon mukaan laskettuna, molemmat täynnä ruokauhriksi tarkoitettua parhaista vehnäjauhoista ja öljystä tehtyä taikinaa, kymmenen sekelin painoisen kultaisen kupin, joka oli täynnä suitsuketta, polttouhriksi nuoren sonnin, pässin ja vuoden vanhan karitsan, syntiuhriksi pukin sekä yhteysuhriksi kaksi nautaa, viisi pässiä, viisi pukkia ja viisi vuoden vanhaa karitsaa. Nämä olivat Gamlielin, Pedasurin pojan, uhrilahjat.
Yhdeksäntenä päivänä tuli Benjaminin heimon päällikkö Abidan, Gideonin poika. Hän toi uhrilahjanaan 130 sekelin painoisen hopeakulhon, hopeisen vihmontamaljan, joka painoi 70 sekeliä pyhäkkösekelin painon mukaan laskettuna, molemmat täynnä ruokauhriksi tarkoitettua parhaista vehnäjauhoista ja öljystä tehtyä taikinaa, kymmenen sekelin painoisen kultaisen kupin, joka oli täynnä suitsuketta, polttouhriksi nuoren sonnin, pässin ja vuoden vanhan karitsan, syntiuhriksi pukin sekä yhteysuhriksi kaksi nautaa, viisi pässiä, viisi pukkia ja viisi vuoden vanhaa karitsaa. Nämä olivat Abidanin, Gideonin pojan, uhrilahjat.
Kymmenentenä päivänä tuli Danin heimon päällikkö Ahieser, Ammisaddain poika. Hän toi uhrilahjanaan 130 sekelin painoisen hopeakulhon, hopeisen vihmontamaljan, joka painoi 70 sekeliä pyhäkkösekelin painon mukaan laskettuna, molemmat täynnä ruokauhriksi tarkoitettua parhaista vehnäjauhoista ja öljystä tehtyä taikinaa, kymmenen sekelin painoisen kultaisen kupin, joka oli täynnä suitsuketta, polttouhriksi nuoren sonnin, pässin ja vuoden vanhan karitsan, syntiuhriksi pukin sekä yhteysuhriksi kaksi nautaa, viisi pässiä, viisi pukkia ja viisi vuoden vanhaa karitsaa. Nämä olivat Ahieserin, Ammisaddain pojan, uhrilahjat.
Yhdentenätoista päivänä tuli Asserin heimon päällikkö Pagiel, Okranin poika. Hän toi uhrilahjanaan 130 sekelin painoisen hopeakulhon, hopeisen vihmontamaljan, jonka paino oli 70 sekeliä pyhäkkösekelin painon mukaan laskettuna, molemmat täynnä ruokauhriksi tarkoitettua parhaista vehnäjauhoista ja öljystä tehtyä taikinaa, kymmenen sekelin painoisen kultaisen kupin, joka oli täynnä suitsuketta, polttouhriksi nuoren sonnin, pässin ja vuoden vanhan karitsan, syntiuhriksi pukin sekä yhteysuhriksi kaksi nautaa, viisi pässiä, viisi pukkia ja viisi vuoden vanhaa karitsaa. Nämä olivat Pagielin, Okranin pojan, uhrilahjat.
Kahdentenatoista päivänä tuli Naftalin heimon päällikkö Ahira, Enanin poika. Hän toi uhrilahjanaan 130 sekelin painoisen hopeakulhon, hopeisen vihmontamaljan, jonka paino oli 70 sekeliä pyhäkkösekelin painon mukaan laskettuna, molemmat täynnä ruokauhriksi tarkoitettua parhaista vehnäjauhoista ja öljystä tehtyä taikinaa, kymmenen sekelin painoisen kultaisen kupin, joka oli täynnä suitsuketta, polttouhriksi nuoren sonnin, pässin ja vuoden vanhan karitsan, syntiuhriksi pukin sekä yhteysuhriksi kaksi nautaa, viisi pässiä, viisi pukkia ja viisi vuoden vanhaa karitsaa. Nämä olivat Ahiran, Enanin pojan, uhrilahjat.
Nämä olivat ne lahjat, jotka Israelin päämiehet toivat alttarin vihkimistä varten silloin, kun se voideltiin: kaksitoista hopeakulhoa, kaksitoista hopeista vihmontamaljaa, kaksitoista kultaista kuppia. Kukin hopeakulho painoi 130 sekeliä ja kukin vihmontamalja 70 sekeliä; näissä astioissa oli siis kaikkiaan 2400 sekeliä hopeaa pyhäkkösekelin painon mukaan laskettuna. Suitsukkeella täytettyjä kultaisia kuppeja oli kaksitoista; ne painoivat kymmenen sekeliä kukin ja niissä oli kultaa kaikkiaan 120 sekeliä. Polttouhrieläimiä oli kaikkiaan kaksitoista nuorta sonnia, kaksitoista pässiä ja kaksitoista vuoden vanhaa karitsaa. Lisäksi tuotiin näiden kanssa annettavat ruokauhrit. Syntiuhriksi oli kaksitoista pukkia. Yhteysuhrieläimiä oli kaikkiaan 24 nuorta sonnia, 60 pässiä, 60 pukkia ja 60 vuoden vanhaa karitsaa. Nämä olivat ne vihkiäislahjat, jotka annettiin alttarin voitelemisen jälkeen.
Kun Mooses meni pyhäkkötelttaan puhumaan Herralle, hän kuuli liitonarkun kannen yläpuolelta kerubien välistä äänen, joka puhutteli häntä. Sieltä Herra puhui hänelle.
Lamppujen paikoilleen asettaminen
Herra sanoi Moosekselle: »Käske Aaronin asettaa öljylamput paikoilleen seitsenhaaraiseen lampunjalkaan niin, että niiden valo lankeaa lampunjalan etupuolelle.» Aaron noudatti ohjetta, jonka Mooses oli saanut Herralta. Hän asetti öljylamput paikoilleen niin, että niiden valo lankesi lampunjalan etupuolelle. Lampunjalka oli tehty kullasta, taottu jalustoineen ja kukkakoristeineen yhdestä kappaleesta. Se oli tehty täsmälleen sellaiseksi kuin Herra oli Moosekselle näyttänyt.
Leeviläisten pyhittäminen
Herra sanoi Moosekselle:
»Ota leeviläiset erilleen muista israelilaisista ja puhdista heidät. Heidän puhdistamisekseen sinun on pirskotettava heidän päälleen synneistä puhdistavaa vettä, ja heidän on ajeltava tukkansa, partansa ja kaikki ihokarvansa ja pestävä vaatteensa. Sitten he ovat puhtaat. Heidän on tuotava polttouhriksi nuori sonni ja ruokauhriksi parhaista vehnäjauhoista ja öljystä tehtyä taikinaa. Syntiuhriksi sinun on otettava toinen nuori sonni.
»Tuo leeviläiset pyhäkköteltan eteen ja kutsu kokoon Israelin kansa. Kun olet tuonut leeviläiset Herran eteen, israelilaiset pankoot kätensä heidän päälleen. Aaronin tulee omistaa leeviläiset israelilaisten joukosta tarjousuhrina Herralle, että he voisivat toimia Herran palvelijoina. Leeviläiset pankoot kätensä sonnien pään päälle. Anna toinen sonni syntiuhriksi ja toinen polttouhriksi Herralle leeviläisten syntien sovittamiseksi. Aseta leeviläiset seisomaan Aaronin ja hänen poikiensa eteen ja omista heidät tarjousuhrina Herralle. Erota näin israelilaisten joukosta leeviläiset minun omikseni.
»Kun olet puhdistanut leeviläiset ja omistanut heidät minulle, he saavat aloittaa palvelutehtävänsä pyhäkköteltassa. Heidät on kaikki luovutettu minulle. Minä otan heidät omikseni kaikkien Israelin esikoisten sijasta, kaikkien äitinsä kohdusta ensimmäisenä tulleiden sijasta. Kaikki Israelin esikoiset, niin ihmisten kuin karjankin, kuuluvat minulle. Minä pyhitin Israelin esikoiset itselleni sinä päivänä, jona surmasin egyptiläisten esikoiset. Minä otan leeviläiset nyt omikseni israelilaisten esikoisten asemesta ja luovutan heidät israelilaisten joukosta Aaronin ja hänen poikiensa alaisiksi suorittamaan israelilaisten puolesta palvelutehtäviä pyhäkköteltassa ja näin toimittamaan heidän syntiensä sovituksen. Tämä suojaa israelilaisia onnettomuudelta, joka heitä kohtaisi, jos he joutuisivat tulemaan liian lähelle pyhäkköä.»
Mooses, Aaron ja koko Israelin kansa tekivät leeviläisille niin kuin Herra oli Moosesta käskenyt. Leeviläiset puhdistautuivat ja pesivät vaatteensa, ja Aaron omisti heidät tarjousuhrina Herralle sekä toimitti heidän puhdistamisekseen sovituksen heidän synneistään. Sen jälkeen leeviläiset ryhtyivät hoitamaan palvelutehtäviään pyhäkköteltassa Aaronin ja hänen poikiensa alaisina. Näin täytettiin käsky, jonka Herra oli Moosekselle antanut.
Herra sanoi Moosekselle: »Tämä on leeviläisiä koskeva määräys: Kaksikymmentäviisi vuotta täytettyään heidän tulee ryhtyä suorittamaan työpalvelusta pyhäkköteltassa, mutta viisikymmentä vuotta täytettyään he vapautuvat tästä velvollisuudesta eikä heidän enää tarvitse suorittaa palvelusta. He voivat yhä auttaa veljiään pyhäkköteltan toimissa, mutta varsinaisia palvelutehtäviä he eivät saa suorittaa. Näin sinun tulee järjestää leeviläisten palvelutoimet.»
Täsmennyksiä pääsiäismääräyksiin
Vuoden kuluttua siitä kun israelilaiset olivat lähteneet Egyptistä, toisen vuoden ensimmäisessä kuussa, Herra sanoi Moosekselle Siinain autiomaassa: »Israelilaisten tulee viettää pääsiäistä oikeaan aikaan. Uhratkaa pääsiäislampaanne iltahämärissä vuoden ensimmäisen kuun neljäntenätoista päivänä ja viettäkää pääsiäistä kaikkien sitä koskevien säädösten ja määräysten mukaisesti.» Näin Mooses käski israelilaisia viettämään pääsiäistä, ja he uhrasivat pääsiäislampaansa vuoden ensimmäisen kuun neljäntenätoista päivänä iltahämärissä Siinain autiomaassa ja viettivät pääsiäistä kaikkien niiden ohjeiden mukaisesti, jotka Herra oli Moosekselle antanut.
Jotkut miehet olivat tulleet vainajan koskettamisesta epäpuhtaiksi eivätkä voineet määräpäivänä viettää pääsiäistä. He tulivat Mooseksen ja Aaronin luo ja sanoivat: »Me olemme vainajan tähden epäpuhtaita. Emmekö saa lainkaan tuoda Herralle uhrilahjaa oikeaan aikaan kuten muut israelilaiset?» Mooses sanoi heille: »Odottakaa tässä. Minä menen kuulemaan, mitä Herra määrää teidän asiassanne.»
Herra sanoi Moosekselle: »Sano israelilaisille: Jos jotkut teistä tai teidän jälkeläisistänne tulevat epäpuhtaiksi vainajan tähden tai ovat pitkällä matkalla, he saavat silti viettää pääsiäistä Herran kunniaksi. Heidän tulee toisen kuun neljäntenätoista päivänä iltahämärissä uhrata pääsiäislampaansa ja syödä se happamattoman leivän ja karvaiden yrttien kera. He eivät saa jättää siitä mitään jäljelle aamuksi eivätkä rikkoa siitä ainoatakaan luuta. Heidän on vietettävä tätä pääsiäisjuhlaa kaikkien säädösten mukaisesti. Mutta jos joku laiminlyö pääsiäisen vieton, vaikka on puhdas eikä ole matkalla, hänet on poistettava kansansa keskuudesta, koska hän ei ole tuonut Herralle kuuluvaa uhrilahjaa määräaikana. Hänen on kannettava syntinsä seuraukset. Jos luonanne asuu maahan muuttanut siirtolainen, joka haluaa viettää pääsiäistä Herran kunniaksi, hänen tulee viettää se kaikkien säädösten ja määräysten mukaisesti. Samat säädökset koskevat sekä siirtolaista että syntyperäistä israelilaista.»
Pilvi johtaa kansaa
Kun liitonarkkua suojaava telttamaja oli pystytetty, sen peitti pilvi, ja illan pimetessä näkyi majan päällä tulen kaltainen hohde, joka pysyi siinä aamuun asti. Päivisin majan peitti pilvi, ja yöllä pilvi hohti kuin tuli. Aina, kun pilvi nousi telttamajan päältä, israelilaiset lähtivät liikkeelle, ja kun pilvi taas laskeutui, he leiriytyivät sen osoittamaan paikkaan. Israelilaiset kulkivat eteenpäin tai leiriytyivät aina sen mukaan, mitä Herra käski. Niin kauan kuin pilvi pysytteli telttamajan päällä, he pysyivät paikoillaan. Silloinkin, kun pilvi oli pitkään telttamajan päällä, israelilaiset noudattivat Herran ohjeita eivätkä lähteneet liikkeelle. Toisinaan pilvi oli telttamajan päällä vain muutamia päiviä. Silloin he pysyivät Herran käskyä noudattaen paikoillaan ja lähtivät liikkeelle vasta saatuaan Herralta käskyn. Joskus pilvi oli paikoillaan vain illasta aamuun ja kohosi sitten. Silloin he lähtivät heti liikkeelle, samoin silloin, kun pilvi oli paikoillaan vain päivän ja yön. Pysyipä pilvi telttamajan päällä muutaman päivän, kokonaisen kuukauden tai vieläkin kauemmin, israelilaiset pysyivät koko sen ajan aloillaan eivätkä lähteneet liikkeelle, ennen kuin pilvi oli noussut telttamajan päältä. Herran käskyn mukaisesti he leiriytyivät, ja Herran käskyn mukaisesti he lähtivät liikkeelle. Näin he noudattivat Herran ohjeita, jotka Mooses heille antoi.
Facebook-ryhmä
Päivän materiaali tulee myös omaan Facebook-ryhmäänsä. Keskustellaan yhdessä!
Liity mukaan Facebook-ryhmään tämän linkin kautta.
Livekirkko
Tämä päivittäinen katkelmajaottelu on Livekirkko ry:n raamatunlukuohjelmasta, jonka perusteella luemme Raamatun kronologisesti kannesta kanteen vuoden aikana.
Meillä on evankeliumi tehtävänä. Livekirkko tarjoaa kristillistä sisältöä ihmisille siellä, missä he ovat.
Raamatunkäännös vuoden 1992 kirkkoraamatun mukaan. Tekijänoikeudet kirkon keskusrahasto.