Päivän teksti
Spitaalitautia koskeva laki
Herra sanoi Moosekselle ja Aaronille:
»Jos jonkun ihoon tulee kyhmy, hilseilevä ihottuma tai vaalea laikku, niin että on aihetta epäillä spitaalitautia, hänet on vietävä Aaronin tai jonkun Aaronin sukuun kuuluvan papin luo. Jos pappi ihottumaa tarkastaessaan toteaa, että ihokarvat ovat muuttuneet valkoisiksi ja että sairas kohta ulottuu ihon pintaa syvemmälle, tauti on spitaalia. Heti tämän havaittuaan pappi julistakoon sairastuneen saastaiseksi. Jos ihossa on vaalea laikku, joka ei kuitenkaan ulotu ihon pintaa syvemmälle, ja jos ihokarvat eivät ole siinä muuttuneet valkoisiksi, pappi eristäköön sairastuneen seitsemäksi päiväksi. Seitsemäntenä päivänä pappi tarkastakoon hänet uudelleen, ja jos hän toteaa, että sairas kohta on pysynyt ennallaan eikä ole laajentunut, hän eristäköön sairastuneen vielä seitsemäksi päiväksi. Sitten pappi tarkastakoon hänet jälleen, ja jos sairas väri on hävinnyt eikä sairaus ole levinnyt ihossa laajemmalle, papin tulee julistaa hänet puhtaaksi; tauti on tavallista ihottumaa. Sairas pesköön vaatteensa, ja sitten hän on puhdas. Mutta jos ihottuma alkaa levitä ihossa sen jälkeen, kun sairas näyttäytyi papille ja pappi julisti hänet puhtaaksi, hänen on uudelleen mentävä papin luo. Pappi tarkastakoon hänet, ja jos ihottuma on levinnyt, hänet on julistettava saastaiseksi; tauti on spitaalia.
»Jos joku sairastuu spitaaliin, hänet on tuotava papin luo. Pappi tarkastakoon hänet. Jos ihossa on valkoinen kyhmy, jossa ihokarvat ovat muuttuneet valkoisiksi, ja jos kyhmy on vereslihalla, sairaan ihossa on pitkälle edennyt spitaali. Häntä ei enää tarvitse eristää tarkkailtavaksi, sillä hän on selvästi saastainen, ja papin on julistettava hänet saastaiseksi. Jos spitaali puhkeaa sairastuneen ihossa niin, että se peittää ihon kauttaaltaan päästä jalkoihin, ja jos pappi siis havaitsee, että spitaali on levinnyt yli koko ruumiin, hän julistakoon sairaan puhtaaksi. Koska sairas on tullut kauttaaltaan valkoiseksi, hän on puhdas. Mutta jos ihoon ilmaantuu vereslihalla olevia kyhmyjä, hän on heti saastainen. Jos pappi havaitsee sairaassa tällaisia kyhmyjä, hänen tulee julistaa sairas saastaiseksi. Verestävä liha on saastaista; tauti on spitaalia. Jos vereslihalla ollut iho muuttuu jälleen valkoiseksi, sairastuneen on mentävä papin luo. Pappi tutkikoon hänet, ja jos sairas kohta on muuttunut valkoiseksi, julistakoon hänet puhtaaksi; hän on jälleen puhdas.
»Jos joku saa ihoonsa paiseen ja se paranee, mutta paiseen paikalle ilmaantuu valkoinen kyhmy tai punertavanvalkoinen laikku, hänen on mentävä papin luo. Pappi tarkastakoon hänet, ja jos sairas kohta ulottuu ihon pintaa syvemmälle ja ihokarvat ovat siinä muuttuneet valkoisiksi, papin on julistettava sairas saastaiseksi; paiseen kohtaan on puhjennut spitaali. Jos pappi tarkastaessaan toteaa, ettei sairas kohta ulotu ihon pintaa syvemmälle eikä siinä ole valkoisia karvoja ja että sairas väri on hävinnyt, hän eristäköön sairastuneen seitsemäksi päiväksi. Jos tauti tänä aikana leviää, se on pahanlaatuinen, ja papin on julistettava sairas saastaiseksi. Jos taas laikku pysyy ennallaan eikä laajene, se on pelkkä paiseen arpi. Pappi julistakoon sairastuneen puhtaaksi.
»Jos joku saa ihoonsa verestävän palovamman, johon myöhemmin ilmaantuu punertavanvalkoinen tai valkoinen laikku, pappi tarkastakoon sen. Jos ihokarvat ovat muuttuneet valkoisiksi ja jos sairas kohta ulottuu ihon pintaa syvemmälle, tauti on spitaalia, joka on puhjennut palovammaan. Papin tulee julistaa sairas saastaiseksi, sillä hänessä on spitaali. Jos pappi huomaa, ettei laikussa ole valkoisia ihokarvoja eikä sairas kohta ulotu ihon pintaa syvemmälle ja että sairas väri on hävinnyt, hänen tulee eristää sairastunut seitsemäksi päiväksi. Seitsemäntenä päivänä pappi tarkastakoon hänet uudelleen. Jos laikku on laajentunut, papin tulee julistaa sairas saastaiseksi; hänessä on spitaali. Jos vaalea laikku on pysynyt ennallaan eikä ole laajentunut ja jos sairas väri on kadonnut, laikku on palovammasta jäänyt kohouma. Pappi julistakoon sairastuneen puhtaaksi, sillä kohouma on pelkkä palovamman arpi.
»Jos jollekulle ilmaantuu ihottumaa päänahkaan tai parran juureen, pappi tarkastakoon sairaan kohdan. Jos sairas kohta ulottuu ihon pintaa syvemmälle ja siinä on ohuita kellertäviä karvoja, pappi julistakoon sairaan saastaiseksi; tauti on päärupea, päänahkaan tai parran juureen puhjennutta spitaalia. Jos pappi päärupea tarkastaessaan huomaa, että vaikka sairas kohta ei ulotukaan ihon pintaa syvemmälle, siinä ei kuitenkaan ole terveitä mustia karvoja, hän eristäköön päärupeen sairastuneen seitsemäksi päiväksi. Seitsemäntenä päivänä pappi tarkastakoon sairaan uudelleen. Jos rupi ei ole levinnyt ja jos ihokarvat eivät ole muuttuneet kellertäviksi eikä sairas kohta ulotu ihon pintaa syvemmälle, sairastuneen tulee ajella hiuksensa ja partansa mutta jättää ihottuman kohta ajelematta. Papin on eristettävä hänet vielä seitsemäksi päiväksi. Seitsemäntenä päivänä pappi tarkastakoon pääruven. Jos se ei ole levinnyt eikä sairas kohta ulotu ihon pintaa syvemmälle, papin tulee julistaa hänet puhtaaksi. Sairastunut pesköön vaatteensa, ja sitten hän on puhdas. Mutta jos rupi alkaa levitä sen jälkeen, kun sairas on julistettu puhtaaksi, pappi tarkastakoon hänet. Jos rupi on levinnyt, papin ei enää tarvitse etsiä kellertäviä karvoja; sairas on saastainen. Jos taas pappi toteaa, että rupi ei ole levinnyt ja että ihoon on kasvanut uusia mustia karvoja, rupi on parantunut. Sairastunut on puhdas, ja papin tulee julistaa hänet puhtaaksi.
»Jos jonkun ihoon tulee vaaleita tai valkoisia laikkuja, pappi tarkastakoon hänet. Jos sairaan ihossa on himmeänvalkoisia laikkuja, häneen puhjennut ihottuma on pälvitautia, ja hän on puhdas.
»Vaikka mies kaljuuntuu päälaeltaan, hän on silti puhdas. Samoin hän on puhdas, jos hän kaljuuntuu ohimoiltaan. Mutta jos kaljuuntuneeseen kohtaan ilmaantuu punertavanvalkoinen ihottuma, tauti saattaa olla spitaalia, joka on puhkeamassa hänen päänsä kaljuun osaan. Jos pappi ihottumaa tarkastaessaan toteaa, että sairastuneen kaljuun ilmaantunut punertavanvalkoinen kyhmy on samanlainen kuin muualla ihossa tavattava spitaalinkyhmy, mies on spitaalitautinen ja saastainen. Pappi julistakoon hänet saastaiseksi. Sairas on saanut taudin päänahkaansa.
»Spitaalitautia sairastavan tulee käyttää repaleisia vaatteita, pitää hiuksensa hajallaan ja kasvojensa alaosa peitettynä sekä huutaa: ’Saastainen, saastainen!’ Niin kauan kuin hän potee tautiaan, hän pysyy saastaisena. Hänen on asuttava erillään leirin ulkopuolella.
»Jos spitaalia muistuttava jälki ilmaantuu villaiseen tai pellavaiseen vaatekappaleeseen, villaiseen tai pellavaiseen loimeen tai kuteeseen, nahkaan tai mihin tahansa nahkaesineeseen ja jos tällainen kohta näkyy vaatekappaleessa, kankaassa tai nahkaesineessä vihertävänä tai punertavana läiskänä, se voi olla spitaalia ja se on näytettävä papille. Pappi tarkastakoon vioittuneen kohdan ja eristäköön esineen seitsemäksi päiväksi. Seitsemäntenä päivänä hän tarkastakoon sen uudelleen, ja jos läiskä on levinnyt vaatekappaleessa, loimessa tai kuteessa, nahassa tai missä tahansa nahkaesineessä, se on pahanlaatuista spitaalia, ja esine on saastainen. Pappi polttakoon tällaisen vaatekappaleen, villaisen tai pellavaisen kankaan tai nahkaesineen, jossa vika on. Koska läiskä on pahanlaatuista spitaalia, esine on poltettava.
»Jos pappi toteaa, ettei läiskä ole levinnyt vaatekappaleessa, loimessa, kuteessa tai nahkaesineessä, hän määrätköön taudin saastuttaman esineen pestäväksi ja eristäköön sen vielä seitsemäksi päiväksi. Sitten pappi tarkastakoon vioittuneen kohdan uudelleen, ja jos hän toteaa, ettei taudin saastuttama kohta ole millään tavalla muuttunut, esine on saastainen, vaikka läiskä ei olekaan levinnyt laajemmalle. Esine on poltettava, olipa viallinen kohta sen ulko- tai sisäpinnassa. Jos pappi toteaa, että vioittuneesta kohdasta on pesun jälkeen kadonnut taudin väri, hän repäisköön sen kohdan irti vaatekappaleesta, nahasta tai kankaasta. Jos läiskä uudelleen ilmaantuu vaatekappaleeseen, loimeen, kuteeseen tai nahkaesineeseen, siihen on tarttunut spitaali. Tällainen taudin saastuttama esine on poltettava. Jos läiskä pesussa katoaa vaatekappaleesta, loimesta, kuteesta tai nahkaesineestä, esine on pestävä toistamiseen, ja sitten se on jälleen puhdas.»
Tähän päättyy laki, joka koskee villa- tai pellavavaatteessa, loimessa tai kuteessa tai missä tahansa nahkaesineessä esiintyvää spitaalia; tämän lain mukaan esineet julistetaan puhtaiksi tai saastaisiksi.
Spitaalisen puhtaaksi julistamista koskeva laki
Herra sanoi Moosekselle:
»Tämä on spitaalisen puhtaaksi julistamista koskeva laki. Spitaalia sairastanut on vietävä papin tarkastettavaksi. Pappi tulkoon leirin ulkopuolelle ja tutkikoon hänet. Jos hän toteaa, että sairas on parantunut spitaalitaudista, hän käskeköön tuoda puhdistettavaa varten kaksi elävää puhdasta lintua, setripuuta, karmiininpunaista villaa ja iisopin oksia. Pappi käskeköön teurastaa toisen linnun virtaavalla vedellä täytetyn saviastian päällä. Sitten hän ottakoon elävän linnun ja kastakoon sen sekä setripuun, karmiininpunaisen villan ja iisopin oksat veden yläpuolella teurastetun linnun vereen. Tätä vedensekaista verta hän pirskottakoon puhdistettavan päälle seitsemän kertaa. Julistettuaan spitaalia sairastaneen puhtaaksi pappi päästäköön elävän linnun lentämään pois. Puhdistettava pesköön vaatteensa, ajelkoon hiuksensa ja kaikki ihokarvansa ja pesköön itsensä vedellä. Sen jälkeen hän on puhdas ja voi palata leiriin, mutta hänen on pysyteltävä telttansa ulkopuolella seitsemän päivää. Seitsemäntenä päivänä hänen tulee uudelleen ajella hiuksensa, partansa, kulmakarvansa ja muut ihokarvansa sekä peseytyä ja pestä vaatteensa, ja sitten hän on jälleen puhdas.
»Kahdeksantena päivänä hän ottakoon kaksi virheetöntä pässikaritsaa ja virheettömän yksivuotisen uuhikaritsan, lisäksi ruokauhriksi kolme eefa-mitan kymmenesosaa parhaita vehnäjauhoja, joihin on sekoitettu öljyä, sekä yhden log-mitan öljyä. Puhdistuksen toimittava pappi tuokoon puhdistettavan uhrilahjoineen pyhäkköteltan oven luo. Pappi tuokoon hyvitysuhriksi toisen pässikaritsan sekä log-mitallisen öljyä ja omistakoon ne tarjousuhrina Herralle. Karitsa teurastettakoon samassa pyhässä paikassa, jossa syntiuhriksi ja polttouhriksi tuodut eläimet teurastetaan. Hyvitysuhrieläin kuuluu syntiuhrieläimen tavoin papille; se on erityisen pyhä. Pappi ottakoon hyvitysuhrieläimen verta ja sivelköön sitä puhdistettavan oikeaan korvannipukkaan, oikeaan peukaloon ja oikeaan isoonvarpaaseen. Sitten hän kaatakoon puhdistettavan tuomaa öljyä vasemmalle kämmenelleen, kastakoon oikean etusormensa öljyyn ja pirskottakoon sitä seitsemän kertaa Herran edessä. Kämmenelle jäänyttä öljyä hän sivelköön puhdistettavan oikeaan korvannipukkaan, oikeaan peukaloon ja oikeaan isoonvarpaaseen hyvitysuhrin veren päälle. Kämmenelle vielä jääneen öljyn pappi sivelköön puhdistettavan päähän. Näin pappi toimittaa hänelle sovituksen Herran edessä.
»Pappi uhratkoon sitten syntiuhrieläimen. Näin hän poistaa puhdistettavan ihmisen saastaisuuden. Sen jälkeen teurastettakoon polttouhrieläin, ja pappi polttakoon eläimen ja ruokauhrin alttarilla. Kun pappi on toimittanut sovitusmenot, parantunut on puhdas.
»Jos puhdistettava on köyhä eikä hänellä ole varaa hankkia näitä uhrilahjoja, hänen on tuotava sovituksen toimittamista varten yksi karitsa, joka omistetaan hyvitysuhrina Herralle, ruokauhriksi kymmenesosa eefa-mittaa öljyllä kostutettuja parhaita vehnäjauhoja ja log-mitallinen öljyä sekä kaksi metsäkyyhkyä tai kaksi muuta kyyhkystä, varojensa mukaan. Kyyhkysistä toinen annettakoon syntiuhriksi ja toinen polttouhriksi. Kaikki nämä uhrilahjat hänen tulee tuoda kahdeksantena päivänä papille pyhäkköteltan oven luo puhdistusmenojensa toimittamista varten. Pappi ottakoon hyvitysuhrikaritsan ja log-mitallisen öljyä ja omistakoon ne tarjousuhrina Herralle. Kun hyvitysuhriksi tuotu karitsa on teurastettu, pappi ottakoon sen verta ja sivelköön sitä puhdistettavan oikeaan korvannipukkaan, oikeaan peukaloon ja oikeaan isoonvarpaaseen. Sitten pappi kaatakoon öljyä vasemmalle kämmenelleen ja pirskottakoon sitä oikealla etusormellaan seitsemän kertaa Herran edessä. Kämmenelleen jäänyttä öljyä hän sivelköön puhdistettavan oikeaan korvannipukkaan, oikeaan peukaloon ja oikeaan isoonvarpaaseen, samoihin kohtiin, joihin hän siveli hyvitysuhrieläimen verta. Kämmenelle vielä jääneen öljyn hän sivelköön puhdistettavan päähän. Näin hän toimittaa hänelle sovituksen Herran edessä. Pappi uhratkoon metsäkyyhkyt tai muut kyyhkyset, jotka puhdistettava varojensa mukaan on hankkinut, toisen syntiuhrina ja toisen polttouhrina yhdessä ruokauhrin kanssa. Näin pappi toimittaa puhdistettavalle sovituksen Herran edessä.»
Tähän päättyy laki, joka koskee spitaalitaudista parantuneen vähävaraisen ihmisen puhdistusmenoja.
Talossa esiintyvää spitaalia koskeva laki
Herra sanoi Moosekselle ja Aaronille:
»Kun te olette saapuneet Kanaaninmaahan, jonka minä annan teidän omaksenne, ja minä sallin spitaalin tarttua siellä johonkin taloon, on talon omistajan mentävä papin luo kertomaan, että hänen taloonsa on tarttunut jotakin, mikä näyttää spitaalilta. Ennen kuin pappi menee tutkimaan taloa, hänen on käskettävä tyhjentää se; muuten kaikki siellä oleva saattaa tulla saastaiseksi. Sitten pappi menköön tarkastamaan talon. Jos hän huomaa, että tautia on seinissä vihertävinä tai punertavina läiskinä, jotka ovat syöpyneet seinän pintaa syvemmälle, hän tulkoon ulkopuolelle ovensuuhun ja sulkekoon talon seitsemäksi päiväksi. Seitsemäntenä päivänä pappi palatkoon katsomaan, ja jos tauti on levinnyt seinissä, hän käskeköön repiä irti ne kivet, joihin sitä on tarttunut, ja viedä ne kaupungin ulkopuolelle saastaiseen paikkaan. Talon sisäseinät kaavittakoon kauttaaltaan, ja kaikki, mitä niistä irtoaa, vietäköön samaten kaupungin ulkopuolelle saastaiseen paikkaan. Pois vietyjen kivien tilalle on tuotava toiset kivet, ja seinät on päällystettävä uudella laastilla.
»Jos tautia ilmaantuu vielä sen jälkeen, kun kivet on revitty irti ja seinät kaavittu ja päällystetty uudelleen, pappi menköön tarkastamaan talon uudelleen. Jos tauti on levinnyt, se on pahanlaatuista spitaalia, ja siksi talo on saastainen. Siinä tapauksessa on purettava koko talo, kivet, puuosat ja laasti, ja kaikki on vietävä kaupungin ulkopuolelle saastaiseen paikkaan.
»Jokainen, joka käy talossa silloin, kun se on eristettynä, on epäpuhdas iltaan saakka. Jokainen, joka yöpyy tai aterioi talossa, pesköön vaatteensa.
»Jos pappi taloa tarkastaessaan havaitsee, ettei tauti ole levinnyt sen jälkeen, kun talo päällystettiin uudelleen, hänen tulee julistaa se puhtaaksi, sillä tauti on hävinnyt. Pappi ottakoon talon puhdistamiseksi kaksi lintua, setripuuta, karmiininpunaista villaa ja iisopin oksia. Toisen linnun hän teurastakoon virtaavalla vedellä täytetyn saviastian päällä. Sitten hän ottakoon setripuun, karmiininpunaisen villan ja iisopin oksat sekä elävän linnun, kastakoon ne teurastetun linnun vereen ja veteen ja pirskottakoon verta ja vettä taloon seitsemän kertaa. Kun hän näin on puhdistanut talon linnunverellä, virtaavalla vedellä, elävällä linnulla, setripuulla, iisopilla ja karmiininpunaisella villalla, hän päästäköön elävän linnun lentämään ulos kaupungista. Kun pappi on tällä tavoin toimittanut sovitusmenot, talo on puhdas.»
Tähän päättyy kaikkia spitaalitauteja, päärupea, vaatteissa tai taloissa esiintyvää spitaalia, kyhmyjä, hilseileviä ihottumia ja vaaleita laikkuja koskeva laki. Tämän lain perusteella tiedetään, milloin taudin saaneet ovat saastaisia ja milloin puhtaita. Tämä oli spitaalia koskeva laki.
Facebook-ryhmä
Päivän materiaali tulee myös omaan Facebook-ryhmäänsä. Keskustellaan yhdessä!
Liity mukaan Facebook-ryhmään tämän linkin kautta.
Livekirkko
Tämä päivittäinen katkelmajaottelu on Livekirkko ry:n raamatunlukuohjelmasta, jonka perusteella luemme Raamatun kronologisesti kannesta kanteen vuoden aikana.
Meillä on evankeliumi tehtävänä. Livekirkko tarjoaa kristillistä sisältöä ihmisille siellä, missä he ovat.
Raamatunkäännös vuoden 1992 kirkkoraamatun mukaan. Tekijänoikeudet kirkon keskusrahasto.
