Päivän teksti

Herra sanoi Moosekselle: »Käske Aaronin ojentaa sauvansa kohti puroja, kanavia ja lammikoita ja kutsua sammakot esiin Egyptin vaivaksi.» Aaron ojensi sauvansa kohti Egyptin vesiä, ja sammakot nousivat maalle ja peittivät alleen koko Egyptin. Mutta loitsijat tekivät samoin taioillaan ja nostattivat sammakoita esiin Egyptin vaivaksi.

 

Silloin farao kutsui luokseen Mooseksen ja Aaronin ja sanoi: »Rukoilkaa Herraa ottamaan sammakot pois minun ja kansani kimpusta, niin minä päästän kansanne uhraamaan Herralle.» Mooses sanoi faraolle: »Suvaitse ilmoittaa minulle määräaika. Minä rukoilen sinun puolestasi sekä hoviväkesi ja kansasi puolesta, ja siihen määräaikaan mennessä sammakot häviävät kiusaamasta sinua ja tämän maan taloja, ja niitä jää vain Niiliin.» Farao vastasi: »Huomiseen mennessä.» Mooses sanoi: »Olkoon kuten sanot, jotta näkisit, ettei ole ketään Herran, meidän Jumalamme, vertaista. Sammakot lähtevät vaivaamasta sinua, palatsiasi, hovisi väkeä ja kansaasi, ja niitä jää vain Niiliin.»

 

Mooses ja Aaron lähtivät faraon luota, ja Mooses rukoili ja pyysi Herraa ottamaan pois sammakot, jotka olivat faraon vaivana. Herra teki niin kuin Mooses pyysi, ja sammakot kuolivat taloista, pihoilta ja pelloilta. Vaikka niitä koottiin pois kasoittain, löyhkä täytti maan. Mutta kun farao näki, että vitsaus oli ohi, hän paadutti sydämensä eikä kuunnellut Moosesta ja Aaronia, niin kuin Herra oli sanonutkin.

 

Kolmas vitsaus: syöpäläiset

Herra sanoi Moosekselle: »Käske Aaronin ojentaa sauvansa ja lyödä maata, niin sen tomusta tulee syöpäläisiä kaikkialle Egyptiin.» He tekivät näin. Aaron ojensi kätensä ja löi sauvallaan maata, ja syöpäläisiä tuli sekä ihmisiin että karjaan. Maan tomu muuttui syöpäläisiksi kaikkialla Egyptissä. Myös loitsijat koettivat taioillaan saada aikaan syöpäläisiä, mutta eivät osanneet. Ja kun syöpäläiset vaivasivat ihmisiä ja karjaa, loitsijat sanoivat faraolle: »Yksin Jumalan sormi voi tehdä tämän.» Mutta farao pysyi kovana eikä kuunnellut heitä, niin kuin Herra oli sanonutkin.

 

Neljäs vitsaus: paarmat

Herra sanoi Moosekselle: »Lähde faraota vastaan varhain aamulla, kun hän on menossa joen rantaan, ja sano hänelle: Näin sanoo Herra: ’Päästä minun kansani minua palvelemaan. Ellet päästä minun kansaani, minä lähetän sinun hoviväkesi ja kansasi kimppuun paarmoja, niin että Egyptin talot ja maat tulevat niitä täyteen. Ja minä varjelen sinä päivänä Gosenin maakunnan, missä minun kansani asuu, niin ettei sinne tule paarmoja. Niin sinä näet, että minä, Herra, toimin tässä maassa. Minä teen eron oman kansani ja sinun kansasi välillä. Huomenna tämä ihme tapahtuu.’»

 

Herra teki niin: faraon palatsiin, hänen hoviväkensä taloihin ja koko Egyptiin tuli sankat parvet paarmoja, ja paarmat vaivasivat hirmuisesti koko maata.

 

Silloin farao kutsutti Mooseksen ja Aaronin luokseen ja sanoi: »Menkää ja uhratkaa Jumalallenne täällä Egyptissä.» Mutta Mooses vastasi: »Niin ei sovi tehdä, sillä kun me uhraamme Herralle, meidän uhrimme on egyptiläisille kauhistus. Jos me uhraisimme heidän nähtensä sellaista, mitä he kammoavat, niin he kivittäisivät meidät hengiltä. Me menemme autiomaahan kolmen päivän matkan päähän ja uhraamme siellä Herralle, Jumalallemme, niin kuin hän meitä käskee.» Farao sanoi: »Minä päästän teidät autiomaahan uhraamaan Herralle, Jumalallenne. Älkää silti menkö liian kauas. Rukoilkaa minunkin puolestani!» Mooses sanoi: »Heti kun olen lähtenyt luotasi, minä rukoilen Herraa, ja huomenna paarmat katoavat ahdistamasta sinua, farao, sinun hoviväkeäsi ja kansaasi. Älä kuitenkaan enää petä meitä, vaan päästä kansamme nyt uhraamaan Herralle.»

 

Mooses lähti faraon luota ja rukoili Herraa. Herra teki hänen pyyntönsä mukaisesti, ja paarmat katosivat ahdistamasta faraota, hänen hoviväkeään ja hänen kansaansa, eikä niitä jäänyt jäljelle ainoatakaan. Mutta farao paadutti sydämensä tälläkin kertaa eikä päästänyt kansaa lähtemään.

 

Viides vitsaus: karjarutto

Herra sanoi Moosekselle: »Mene faraon luo ja sano hänelle: Näin sanoo Herra, heprealaisten Jumala: ’Päästä minun kansani palvelemaan minua. Ellet suostu päästämään, vaan vieläkin estät heitä, minun käteni iskee sinun karjaasi ja juhtiisi. Hevosiin, aaseihin, kameleihin, lehmiin ja lampaisiin tulee ankara rutto. Mutta minä teen eron israelilaisten karjan ja egyptiläisten karjan välillä, eikä israelilaisten eläimistä kuole ainoatakaan. Olen määrännyt ajan: huomenna se tapahtuu tässä maassa.’»

 

Seuraavana päivänä Herra teki niin kuin oli sanonut. Egyptiläisten karja kuoli, mutta israelilaisten eläimistä ei yksikään kuollut. Kun farao otti asiasta selvää, hän sai tietää, ettei israelilaisilta ollut kuollut ainoatakaan eläintä. Mutta faraon sydän pysyi kovana, eikä hän päästänyt kansaa.

 

Kuudes vitsaus: paiseet

Sitten Herra sanoi Moosekselle ja Aaronille: »Ottakaa kouranne täyteen nokea, ja Mooses heittäköön sen ilmaan faraon edessä. Silloin noki leviää pölynä yli koko Egyptin ja siitä tulee kaikkialla Egyptissä ihmisiin ja karjaan paiseita ja märkiviä rakkuloita.»

 

He ottivat nokea, ja kun he seisoivat faraon edessä, Mooses heitti noen ilmaan, ja ihmisiin ja karjaeläimiin tuli paiseita ja märkiviä rakkuloita. Loitsijatkaan eivät paiseidensa takia mahtaneet mitään Moosekselle, paiseita oli loitsijoissa samoin kuin kaikissa muissakin egyptiläisissä. Mutta Herra kovetti faraon sydämen, niin ettei hän kuunnellut Moosesta ja Aaronia. Niinhän Herra oli sanonutkin Moosekselle.

 

Seitsemäs vitsaus: rakeet

Herra sanoi Moosekselle: »Astu varhain huomisaamuna faraon eteen ja sano hänelle: Näin sanoo Herra, heprealaisten Jumala: ’Päästä minun kansani palvelemaan minua. Muuten minä annan tällä kertaa kaikkien vitsausteni kohdata sinua itseäsi, hovisi väkeä ja koko kansaasi, jotta näkisit, ettei maailmassa ole ketään minun vertaistani. Minä olisin jo nyt voinut ojentaa käteni ja lyödä sinua ja kansaasi rutolla, niin että olisitte kokonaan hävinneet maan päältä. Mutta minä olen säästänyt sinut sitä varten, että voisin näyttää sinulle voimani ja että minun nimeäni julistettaisiin kaikkialla maailmassa. Jos vielä kerran asetut vastustamaan minun kansaani etkä päästä sitä, niin huomenna tähän aikaan minä lähetän niin ankaran raesateen, ettei sellaista ole ikinä Egyptissä nähty, niin kauan kuin se on ollut olemassa. Toimita nyt suojaan karjasi ja kaikki mitä sinulla on ulkosalla, sillä ihmiset ja eläimet, jotka ovat ulkona ja joita ei ole korjattu suojaan, kuolevat raesateessa.’» Ne faraon hovimiehet, jotka pelkäsivät Herran sanaa, toimittivat kiireesti palvelusväkensä ja karjansa suojaan, mutta ne, jotka eivät välittäneet Herran sanasta, jättivät palvelijansa ja karjansa taivasalle.

 

Herra sanoi Moosekselle: »Ojenna kätesi kohti taivasta, niin raesade lankeaa koko Egyptin maahan ihmisten, eläinten ja kasvien päälle.» Mooses ojensi sauvansa kohti taivasta, ja Herra antoi ukkosen jylistä ja rakeiden ryöpytä, ja salamat iskivät maahan. Herra antoi sataa rakeita kaikkialle Egyptiin, ja salamat leimahtelivat raesateen seassa. Sade oli niin rankka, ettei Egyptin kansa ollut sellaista kokenut koko olemassaolonsa aikana. Rakeet löivät maahan kaiken, mitä Egyptissä oli ulkosalla, niin ihmiset kuin karjan, ne pieksivät kaiken maassa kasvavan ja silpoivat puutkin. Vain Gosenin maakunnassa, missä israelilaiset asuivat, ei rakeita satanut.

 

Farao kutsutti nyt luokseen Mooseksen ja Aaronin ja sanoi heille: »Nyt minä tunnustan tehneeni väärin. Herra on oikeassa, ja minä ja kansani olemme väärässä. Rukoilkaa Herraa, sillä me emme enää kestä Jumalan jylinää ja rakeita. Minä lähetän teidät pois, ette saa enää jäädä tänne.» Mooses sanoi hänelle: »Kun minä lähden tästä kaupungista, kohotan käteni Herraa kohti rukoukseen. Ukkonen lakkaa eikä rakeita enää sada, ja siitä tiedät, että maa on Herran. Mutta minä tiedän, että sinä ja hoviväkesi ette vielä nytkään pelkää Herraa Jumalaa.»

 

Pellava ja ohra olivat tuhoutuneet, sillä ohra oli jo tähkällä ja pellava nupulla, mutta vehnä ja vaivaisvehnä eivät tuhoutuneet, koska ne valmistuvat vasta myöhemmin.

 

Mooses lähti faraon luota, meni kaupungista ulos ja kohotti kätensä Herraa kohti rukoukseen. Silloin jyrinä ja rakeet lakkasivat eikä enää satanut. Mutta kun farao näki, että raesade ja ukkonen olivat lakanneet, hän palasi taas väärälle tielleen, ja hän ja hänen hoviväkensä paaduttivat sydämensä. Näin faraon sydän pysyi kovana eikä hän päästänyt israelilaisia, niin kuin Herra oli Mooseksen suulla sanonutkin.

 


Facebook-ryhmä

Päivän materiaali tulee myös omaan Facebook-ryhmäänsä. Keskustellaan yhdessä!
Liity mukaan Facebook-ryhmään tämän linkin kautta.

Livekirkko

Tämä päivittäinen katkelmajaottelu on Livekirkko ry:n raamatunlukuohjelmasta, jonka perusteella luemme Raamatun kronologisesti kannesta kanteen vuoden aikana.

Meillä on evankeliumi tehtävänä. Livekirkko tarjoaa kristillistä sisältöä ihmisille siellä, missä he ovat.


Raamatunkäännös vuoden 1992 kirkkoraamatun mukaan. Tekijänoikeudet kirkon keskusrahasto.