Päivän teksti
Joka auttaa, sitä autetaan
Väärää vaakaa Herra vihaa,
oikea punnus on hänelle mieleen.
Missä on ylpeys, sinne tulee häpeä,
nöyrien kumppani on viisaus.
Kunnon miestä ohjaa rehellisyys,
omaan vilppiinsä kavala kaatuu.
Rikkaus ei vihan päivänä auta,
mutta oikeamielisyys pelastaa kuolemasta.
Nuhteettomuus tasoittaa hurskaiden tien,
jumalaton sortuu pahuuteensa.
Rehti elämä on rehellisen pelastus,
himot ovat petturin paula.
Kuolemaan katkeaa jumalattoman toivo,
pahantekijän odotus raukeaa tyhjiin.
Hurskas pelastuu ahdingosta,
jumalaton joutuu hänen sijaansa.
Rienaajan puhe on toisille turmioksi,
mutta tieto pelastaa oikeamieliset.
Hurskaan onni on kaupungin ilo,
jumalattoman tuho on riemun aihe.
Vilpittömien menestys rakentaa kaupungin,
jumalattomien puheet repivät sen maahan.
Tyhmä se, joka toisia pilkkaa,
ymmärtäväinen pysyy vaiti.
Juorukellolta salaisuus karkaa,
uskotulla ystävällä se on tallessa.
Johtoa vailla kansa kulkee tuhoon,
neuvonantajien viisaus tuo menestyksen.
Pahoin käy sen, joka vierasta takaa,
huolilta välttyy, joka kädenlyöntiä karttaa.
Naiselle tuo kauneus kunniaa,
miehelle voima rikkautta.
Joka toisia auttaa, sitä autetaan,
öykkäri vahingoittaa itseään.
Jumalattoman voitto on pettävää.
Joka vanhurskautta kylvää,
saa pysyvän palkan.
Oikeamielinen tavoittaa elämän.
Joka pahaa etsii, etsii kuolemaa.
Väärämielistä Herra kammoksuu,
nuhteetonta hän rakastaa.
Totisesti, paha ei rankaisua vältä,
mutta vanhurskaan suku pelastuu.
Kultarengas sian kärsässä:
kaunis nainen vailla ymmärrystä.
Hyvien toiveista koituu hyvää,
pahojen halusta versoo vihaa.
Antelias antaa ja rikastuu yhä,
saituri kitsastelee ja köyhtyy.
Joka toisia ruokkii, syö itse kyllin,
joka tarjoaa vettä, saa itse juoda.
Joka aittansa sulkee, sitä kansa kiroaa,
jonka vilja on kaupan, sitä kiitetään.
Joka etsii hyvää, löytää onnen,
joka pahaan pyrkii, sen pahoin käy.
Tuhoon kulkee, joka rikkauteensa turvaa,
mutta hurskaat ovat kuin vihannat lehvät.
Taivasalle jää, joka ei talostaan piittaa,
viisaan orjaksi tyhmyri päätyy.
Hurskaudesta kasvaa elämän puu,
viisaan sanat otetaan vastaan.
Hurskas saa palkkansa jo maan päällä,
saati sitten jumalaton ja syntinen.
Totuuden sanat kestävät iäti
Joka rakastaa tietoa, rakastaa kuria,
tyhmä se, joka nuhteita vihaa.
Hyvä ihminen on Herralle mieleen,
mutta juonittelijan hän tuomitsee.
Vääryyden varassa ei kukaan kestä,
mutta vanhurskas on vankasti juurillaan.
Kunnon vaimo on miehensä kruunu,
kunnoton on kuin hivuttava tauti.
Hurskaiden aikeet ovat puhtaat,
jumalattomilla on vilppi mielessä.
Väärämielisen sanat ovat tappava loukku,
oikeamielisen puhe on pelastukseksi.
Jumalaton kaatuu, eikä mitään jää,
mutta vanhurskaiden suku säilyy.
Mitä viisaampi, sitä kiitetympi,
tyhmyri kerää vain halveksuntaa.
Parempi elää vaatimattomasti ja palvelijatta
kuin leveästi mutta leivättä.
Kunnon ihminen muistaa karjansa tarpeet,
jumalaton ei sääliä tunne.
Leivässä pysyy, joka pellollaan pysyy,
mieletön se, joka tavoittelee tyhjää.
Jumalaton tavoittelee pahojen saalista,
vanhurskas pysyy juurillaan.
Joka pahoja puhuu, kaatuu omaan ansaansa,
vanhurskas selviää ahdingosta.
Puheistaan ihminen palkitaan,
teot kiertyvät tekijänsä eteen.
Tyhmä pitää omaa tietään oikeana,
viisas se, joka neuvoja kuulee.
Tyhmä tuo heti julki suuttumuksensa,
viisas nielee loukkauksen ja vaikenee.
Oikeutta auttaa, joka totta puhuu,
valehtelija on vääryyden asialla.
Harkitsematon sana on kuin miekanpisto,
viisaan puhe on lääkettä.
Totuuden sanat kestävät iäti,
valheen sanat vain tuokion.
Itsensä pettää, joka pahoja hautoo,
iloita saa, joka hyviä neuvoja antaa.
Hurskas on turvassa kaikelta pahalta,
jumalaton suistuu onnettomuuksiin.
Petollista puhetta Herra ei siedä,
sanansa pitävä on hänelle mieleen.
Viisas ei kersku tiedoillaan,
tyhmä kuuluttaa julki tyhmyytensä.
Ahkera päätyy päälliköksi,
laiskuri toisten käskettäväksi.
Huoli masentaa ihmismielen,
hyvä sana sen ilahduttaa.
Hurskas pysyy kaukana pahasta,
jumalattomien tie vie harhaan.
Veltto pyyntimies ei tavoita saalista,
ahkeralle kertyy rikkauksia.
Vanhurskauden polku vie elämään,
mutta monet kulkevat kuoleman tietä.
Viisaan opetus on elämän lähde
Viisas ottaa varteen isänsä moitteet,
omahyväinen ei nuhteista piittaa.
Hyvä sana ravitsee puhujansa,
mutta pahantekijä janoaa väkivaltaa.
Joka hillitsee kielensä, turvaa henkensä,
suupaltti kulkee turmioon.
Laiska toivoo mutta ei saa,
ahkera syö itsensä kylläiseksi.
Oikeamielinen vihaa valheellisuutta,
jumalaton levittää häpeän löyhkää.
Oikeamielinen pysyy oikealla tiellä,
jumalaton syöksyy syntiin ja tuhoon.
Moni rikkaaksi tekeytyvä on tyhjätasku,
moni köyhyyttään valittava omistaa paljon.
Rikkaalla on, mistä maksaa lunnaat,
köyhää on turha uhkailla.
Oikeamielisten valo sädehtii ja loistaa,
mutta jumalattomien lamppu sammuu.
Ylimielisyydestä koituu vain riitaa,
viisas se, joka neuvoja kuulee.
Mikä helposti tulee, se helposti menee,
vähin erin kooten omaisuus karttuu.
Pitkä odotus ahdistaa sydäntä,
elämä elpyy, kun toive täyttyy.
Joka halveksii neuvoja, maksaa kalliisti,
joka käskyjä kunnioittaa, se palkitaan.
Viisaan opetus on elämän lähde,
se ohjaa ohi kuoleman loukkujen.
Selkeä harkinta tuo arvostusta,
mutta juonittelijan tie vie tuhoon.
Viisas toimii kaikessa taitavasti,
tyhmä panee näytteille tyhmyytensä.
Petollinen sanansaattaja tuo tuhon,
uskollinen lähetti tuo pelastuksen.
Kuritonta odottaa köyhyys ja häpeä,
kunnia sitä, joka nuhteita kuulee.
Sydän iloitsee, kun toive täyttyy,
pahasta luopuminen on houkalle kauhistus.
Hae viisaiden seuraa, niin viisastut,
pahoin käy, jos lyöttäydyt typerien joukkoon.
Syntistä vainoavat tuskat ja vastukset,
vanhurskas saa palkakseen onnen.
Hyvä jättää perinnön lastenlapsilleenkin,
syntisen varat talletetaan oikeamielisille.
Köyhä saa raivioltaan kylliksi ruokaa,
mutta vääryys vie viljan toisten käsiin.
Joka vitsaa säästää, se vihaa lastaan,
joka rakastaa, kurittaa häntä jo varhain.
Oikeamielinen saa syödä kyllikseen,
jumalaton jää näkemään nälkää.
Herran pelko on vankka varustus
Vaimon viisaus talon rakentaa,
vaimon tyhmyyteen talo sortuu.
Joka kuulee Herraa, kulkee suoria teitä,
joka Herraa väheksyy, poikkeaa tieltään.
Tyhmä puhuu raippoja omaan selkäänsä,
viisaan huulet ovat hänen vartijansa.
Heinää säästää, joka ei härkiä pidä,
mutta vahvat juhdat takaavat runsaan sadon.
Luotettava todistaja ei valehtele,
vilpillinen on valhetta täynnä.
Ylimielinen tavoittelee turhaan viisautta,
ymmärtävälle tieto aukeaa.
Pysy loitolla tyhmästä miehestä,
hänen puheestaan et tietoa löydä.
Viisaan viisaus on elämäntaitoa,
tyhmän tyhmyys itsensä pettämistä.
Tyhmät nauravat rikkomuksilleen,
mutta suosio seuraa nuhteettomia.
Surussaan on jokainen ihminen yksin,
iloakaan ei voi toisen kanssa jakaa.
Jumalattoman talo tuhoutuu,
oikeamielisen maja kestää.
Moni luulee omaa tietään oikeaksi,
vaikka se on kuoleman tie.
Naurunkin pohjalla voi olla suru,
ja kun ilo päättyy, murhe jää.
Luopio saa ravintonsa omalta tieltään,
hyvä ihminen omaltaan.
Tyhmä uskoo kaiken minkä kuulee,
järkevä harkitsee mitä tekee.
Viisas pelkää pahaa ja karttaa sitä,
tyhmä on hillitön ja itsevarma.
Äkkipikainen tekee hullun töitä,
juonien punojaa vihataan.
Tyhmyys on narrien koristus,
viisaiden päässä on tiedon seppele.
Pahat pannaan kumartamaan hyvien edessä,
jumalattomat oikeamielisten porteilla.
Köyhästä ei välitä edes toinen köyhä,
mutta rikkaalla on paljon ystäviä.
Syntiä tekee, joka lähimmäistään halveksii,
autuas se, joka köyhää säälii.
Joka pahaan pyrkii, kulkee harhaan,
joka pyrkii hyvään, saa rakkautta.
Kaikesta vaivannäöstä on jotakin hyötyä,
tyhjästä puheesta vain vahinkoa.
Viisaat seppelöidään rikkaudella,
tyhmien otsaripana on tyhmyys.
Luotettava todistaja pelastaa ihmishenkiä,
valehtelija johtaa oikeuden harhaan.
Herran pelko on vankka varustus,
jälkipolvillekin se suo turvan.
Herran pelko on elämän lähde,
se ohjaa ohi kuoleman loukkujen.
Kansan paljous on kuninkaan kunnia,
väen vähyys ruhtinaan tuho.
Pitkämielisyys on järkevän miehen merkki,
äkkipikaisuus on hulluuden huippu.
Mielenrauha on terveyden perusta,
intohimot kalvavat kuin hivuttava tauti.
Joka heikkoa sortaa, herjaa hänen Luojaansa,
joka Luojaa kunnioittaa, armahtaa köyhää.
Jumalaton sortuu pahuuteensa,
mutta viattomuus on vanhurskaan turva.
Ymmärtäväisen sydämessä viisaus asuu,
tyhmien sisimmästä sitä ei tapaa.
Vanhurskaus on kansalle kunniaksi,
mutta synti on kansojen häpeä.
Kunnon palvelijaa kuningas suosii,
kunnoton joutuu hänen vihoihinsa.
Herra näkee ihmisten sydämiin
Sävyisä vastaus taltuttaa kiukun,
loukkaava sana nostaa vihan.
Viisaiden sanat ovat tiedon mauste,
tyhmän suu syytää tyhmyyksiä.
Herran katse yltää kaikkialle,
sen alla ovat sekä hyvät että pahat.
Lohduttava puhe antaa elämänrohkeutta,
petollinen sana murtaa mielen.
Tyhmä väheksyy isänsä opetusta,
viisas se, joka nuhteita kuulee.
Oikeamielisen talosta ei rikkaus lopu,
jumalattomalta varat häviävät.
Viisaan sanat levittävät tietoa,
tyhmän ajatukset harhailevat.
Jumalattoman uhria Herra kammoksuu,
vilpittömän rukous on hänelle otollinen.
Jumalattoman vaellusta Herra kammoksuu,
vanhurskauteen pyrkivää hän rakastaa.
Kovan kurituksen saa, joka poikkeaa tieltä,
joka nuhteita väheksyy, päätyy tuhoon.
Herra näkee tuonelan syvyyksiin asti,
saati sitten ihmisten sydämiin!
Itserakas ei moitetta siedä,
omahyväinen ei mene viisaiden luo.
Iloinen sydän kaunistaa kasvot,
ahdistus murtaa mielen.
Järkevä ihminen tavoittelee tietoa,
houkalle maistuu vain järjettömyys.
Köyhälle jokainen päivä on paha,
mutta valoisa mieli tekee arjesta juhlan.
Parempi köyhyys ja Herran pelko
kuin suuret varat ja rauhattomuus.
Parempi vihannesvati ja ystävien seura
kuin syöttöhärkä ja vihaiset katseet.
Kiivas mies panee alulle riidan,
pitkämielinen riidan lopettaa.
Laiskan tie on piikkipensaikko,
kunnon mies kulkee raivattua tietä.
Viisas poika on isänsä ilo,
tomppeli halveksii äitiään.
Järjetön saa ilonsa hulluudesta,
järkevä kulkee tietänsä suoraan.
Jos harkinta puuttuu, hanke kaatuu,
jos on neuvonantajia, se onnistuu.
Mikä ilo, kun löytyy sattuva vastaus,
oikea sana oikeaan aikaan!
Viisas kulkee ylöspäin elämän tietä,
hän välttää tuonelaan viettävän tien.
Ylpeältä Herra hävittää talon,
mutta lesken maat hän suojelee.
Pahantekijän juonia Herra kammoksuu,
lempeät sanat ovat hänelle mieleen.
Ahneus vie talon tuhoon.
Joka lahjukset torjuu, se menestyy.
Oikeamielinen malttaa, ennen kuin vastaa,
jumalattoman suu syytää pahuutta.
Herra on kaukana jumalattomista,
mutta vanhurskaiden rukouksen hän kuulee.
Ystävällinen katse ilahduttaa mielen,
iloinen uutinen virkistää ruumiin.
Joka ottaa nuhteet opikseen,
saa sijan viisaiden joukossa.
Joka torjuu moitteet, pilaa elämänsä,
joka nuhteita kuulee, hankkii ymmärrystä.
Herran pelko on viisauden koulu,
kunnian tie käy nöyryyden kautta.
Facebook-ryhmä
Päivän materiaali tulee myös omaan Facebook-ryhmäänsä. Keskustellaan yhdessä!
Liity mukaan Facebook-ryhmään tämän linkin kautta.
Livekirkko
Tämä päivittäinen katkelmajaottelu on Livekirkko ry:n raamatunlukuohjelmasta, jonka perusteella luemme Raamatun kronologisesti kannesta kanteen vuoden aikana.
Meillä on evankeliumi tehtävänä. Livekirkko tarjoaa kristillistä sisältöä ihmisille siellä, missä he ovat.
Raamatunkäännös vuoden 1992 kirkkoraamatun mukaan. Tekijänoikeudet kirkon keskusrahasto.