Päivän teksti
Herra, missä on sinun uskollisuutesi?
Esrahilaisen Etanin virsi.
Minä laulan ja ylistän alati Herran armoa.
Minä julistan sinun uskollisuuttasi polvesta polveen:
sinun armosi kestää iäti,
sinun uskollisuutesi on vahva kuin taivas.
»Minä, Herra, olen tehnyt liiton valittuni kanssa,
olen vannonut palvelijalleni Daavidille:
’Minä annan sinun sukusi jatkua iäti,
sinun valtaistuimesi kestää polvesta polveen!’» (sela)
Taivaat ylistävät sinun ihmeitäsi, Herra,
taivaan joukot sinun uskollisuuttasi.
Ei kukaan korkeuksissa ole Herran vertainen,
ei kukaan hänen kaltaisensa jumalien joukossa!
Hän on Jumala, jonka edessä taivaan pyhät vapisevat,
jota kaikki hänen ympärillään pelkäävät ja palvovat.
Herra, kaikkivaltias Jumala,
kuka on sinun kaltaisesi?
Herra, sinä olet väkevä,
olet kaikessa uskollinen.
Sinä hallitset meren pauhun,
tyynnytät aaltojen tyrskyn.
Sinä iskit hengiltä Rahabin, syvyyksien pedon,
löit väkevällä kädelläsi viholliset hajalle.
Sinun on taivas ja sinun on maa,
sinä olet perustanut maanpiirin
ja kaiken mitä siinä on.
Pohjoisen ja etelän sinä olet luonut,
Tabor ja Hermon ylistävät sinun nimeäsi.
Käsivartesi on voimaa täynnä,
kätesi on voittoisa ja väkevä.
Vanhurskaus ja oikeus
ovat valtaistuimesi perusta,
armo ja uskollisuus
ovat sinun palvelijasi.
Onnellinen se kansa,
joka riemuiten ylistää sinua, Herra!
Se kansa saa vaeltaa sinun kasvojesi valossa.
Alati sinä olet ilomme lähde,
sinä olet uskollinen, sinä annat meille menestyksen.
Sinä olet meidän voimamme ja ylpeytemme,
sinun hyvyytesi rohkaisee meitä.
Herra on meidän kilpemme,
Israelin Pyhä meidän kuninkaamme!
Näyssä sinä kerran vakuutit palvelijoillesi:
»Minä olen valinnut nuorukaisen kansan joukosta,
olen pannut kruunun sankarin päähän.
Minä olen löytänyt palvelijani Daavidin
ja voidellut hänet pyhällä öljylläni.
Minun voimani vahvistaa häntä
ja käteni on hänen tukenaan.
Vihollinen ei häntä yllätä
eikä vääryyden tekijä häntä sorra.
Minä murskaan viholliset hänen tieltään,
lyön maahan hänen vihamiehensä.
Armoni ja uskollisuuteni ovat hänen rinnallaan,
ja minun avullani kohoaa hänen mahtinsa sarvi.
Hänen kätensä ulottuu läntiseen mereen,
hänen oikea kätensä Eufratvirtaan saakka.
Hän sanoo minulle: ’Sinä olet minun isäni,
olet Jumalani, turvakallioni.’
Minä otan hänet esikoisekseni,
nostan kuninkaista korkeimmaksi.
Koskaan en ota häneltä pois armoani,
minun liittoni kestää horjumatta.
Minä annan hänen sukunsa säilyä iäti,
annan hänen valtaistuimensa pysyä
niin kauan kuin taivas kaartuu maan yllä.
»Jos hänen jälkeläisensä hylkäävät minun lakini
eivätkä vaella niin kuin oikeuteni vaatii,
jos he halveksivat minun säädöksiäni
eivätkä pidä minun käskyjäni,
niin minä rankaisen heitä heidän rikoksistaan,
kuritan heitä heidän syntiensä tähden.
Mutta armoani minä en ota heiltä pois,
minun uskollisuuteni ei horju.
Minä en riko liittoani,
en muuta sitä, minkä olen luvannut.
Minä olen vannonut pyhän nimeni kautta,
ja minun valani pitää.
En valehdellut, kun lupasin Daavidille:
’Sinun sukusi pysyy iäti,
sinun valtaistuimesi kestää edessäni
niin kauan kuin aurinko,
se pysyy ikuisesti niin kuin kuu.’
Korkeuksissa on uskollinen todistaja.» (sela)
Kuitenkin sinä vihastuit voideltuusi,
hylkäsit ja jätit hänet.
Sinä teit tyhjäksi liiton,
jonka olit tehnyt palvelijasi kanssa,
ja paiskasit maahan hänen kruununsa.
Sinä revit rajoilta hänen varustuksensa,
raunioitit hänen linnoituksensa.
Nyt kaikki ohikulkijat ryöstävät häntä,
naapurit tekevät hänestä pilkkaa.
Sinä vahvistit hänen vastustajiaan,
annoit hänen vihollisilleen aihetta riemuun.
Sinä käänsit hänen miekkansa häntä itseään vastaan,
et tukenut häntä taistelussa.
Sinä teit lopun hänen loistostaan,
suistit maahan hänen valtaistuimensa.
Sinä riistit häneltä nuoruuden päivät,
kiedoit hänet häpeän viittaan. (sela)
Herra, kuinka kauan?
Kätkeydytkö sinä ainiaaksi?
Kuinka kauan vihasi leimuaa kuin tuli?
Muista, Herra, kuinka lyhyt on ihmiselämä,
kuinka mitättömiksi olet luonut Aadamin lapset!
Onko ketään, joka ei kerran kuolisi,
joka välttyisi joutumasta tuonelan kouriin? (sela)
Herra, missä on uskollisuutesi,
missä ovat lupauksesi, jotka kerran Daavidille annoit
valalla vannoen?
Älä unohda, Herra,
kuinka palvelijoitasi häväistään!
Kansojen pilkka raastaa sydäntäni.
Herra, katso kuinka vihollisesi herjaavat!
He pilkkaavat voideltusi kohtaloa.
Ylistetty olkoon Herra ikuisesti!
Aamen, Aamen.
Neljäs kirja
Ihmiselämän lyhyys ja Jumalan ikuisuus
Mooseksen, Jumalan miehen, rukous.
Herra, sinä olet meidän turvamme
polvesta polveen.
Jo ennen kuin vuoret syntyivät,
ennen kuin maa ja maanpiiri saivat alkunsa,
sinä olit.
Jumala, ajasta aikaan sinä olet.
Sinä annat ihmisten tulla maaksi jälleen
ja sanot: »Palatkaa tomuun, Aadamin lapset.»
Tuhat vuotta on sinulle kuin yksi päivä,
kuin eilinen päivä, mailleen mennyt,
kuin öinen vartiohetki.
Me katoamme kuin uni aamun tullen,
kuin ruoho, joka hetken kukoistaa,
joka vielä aamulla viheriöi
mutta illaksi kuivuu ja kuihtuu pois.
Sinun vihasi musertaa meidät,
kiivautesi saa meidät järkkymään.
Sinä otat syntimme silmiesi eteen,
salaisetkin synnit sinä paljastat katseellasi.
Vihasi alla meidän päivämme vaipuvat,
vuotemme haihtuvat kuin henkäys.
Seitsemänkymmentä on vuosiemme määrä,
tai kahdeksankymmentä, jos voimamme kestää.
Ja kaikki niiden meno on vain turhuutta ja vaivaa,
ne kiitävät ohitse, ja me lennämme pois.
Kuka tuntee vihasi koko ankaruuden?
Kuka kylliksi pelkää sinun kiivauttasi?
Opeta meille, miten lyhyt on aikamme,
että saisimme viisaan sydämen.
Herra, käänny jo puoleemme.
Kuinka kauan vielä viivyt?
Armahda meitä, palvelijoitasi!
Ravitse meitä armollasi joka aamu,
niin voimme iloita elämämme päivistä.
Niin kuin annoit murheen, anna meille ilo
yhtä monena vuotena kuin vaivamme kesti.
Anna palvelijoittesi nähdä suuret tekosi,
anna lastemme nähdä kunniasi loisto.
Herra, meidän Jumalamme,
ole lempeä meille,
anna töillemme menestys,
siunaa kättemme työt.
Korkeimman suojelus
Se, joka asuu Korkeimman suojassa
ja yöpyy Kaikkivaltiaan varjossa,
sanoo näin:
»Sinä, Herra, olet linnani ja turvapaikkani.
Jumalani, sinuun minä turvaan.»
Herra pelastaa sinut linnustajan ansasta
ja pahan sanan vallasta.
Hän levittää siipensä yllesi,
ja sinä olet turvassa niiden alla.
Hänen uskollisuutensa on sinulle muuri ja kilpi.
Et pelkää yön kauhuja
etkä päivällä lentävää nuolta,
et ruttoa, joka liikkuu pimeässä,
et tautia, joka riehuu keskellä päivää.
Vaikka viereltäsi kaatuisi tuhat miestä
ja ympäriltäsi kymmenentuhatta,
sinä säästyt.
Saat omin silmin nähdä,
miten kosto kohtaa jumalattomia.
Sinun turvanasi on Herra,
sinun kotisi on Korkeimman suojassa.
Onnettomuus ei sinuun iske,
mikään vitsaus ei uhkaa sinun majaasi.
Hän antaa enkeleilleen käskyn
varjella sinua, missä ikinä kuljet,
ja he kantavat sinua käsillään,
ettet loukkaa jalkaasi kiveen.
Sinä poljet jalkoihisi leijonan ja kyyn,
tallaat maahan jalopeuran ja lohikäärmeen.
Herra sanoo:
»Minä pelastan hänet, koska hän turvaa minuun.
Hän tunnustaa minun nimeäni, siksi suojelen häntä.
Kun hän huutaa minua, minä vastaan.
Minä olen hänen tukenaan ahdingossa,
pelastan hänet ja nostan taas kunniaan.
Minä annan hänelle kyllälti elinpäiviä,
hän saa nähdä, että minä autan häntä.»
Hurskaat kukoistavat kuin palmupuu
Psalmi, sapattilaulu.
Hyvä on kiittää Herraa,
laulaa ylistystä sinun nimellesi, Korkein.
Hyvä on aamulla kertoa armostasi
ja illalla uskollisuudestasi
harpun ja lyyran sävelin,
kymmenen kielen helkkyessä.
Herra, sinä ilahdutat minua teoillasi,
minä riemuitsen sinun kättesi töistä.
Kuinka suuret ovatkaan sinun tekosi, Herra,
kuinka syvät sinun ajatuksesi!
Tyhmä ei sitä käsitä,
mieletön ei sitä ymmärrä.
Vaikka jumalattomat rehottavat kuin ruoho,
vaikka väärintekijät nyt kukoistavat,
he tuhoutuvat, katoavat ikiajoiksi.
Sinä, Herra, olet iäti Korkein.
Sinun vihollisesi sortuvat,
sinun vihollisesi sortuvat, Herra,
kaikki väärintekijät joutuvat hajalle.
Mutta minun voimani kohoaa kuin villihärän sarvi,
sinä voitelet minut tuoreella öljyllä.
Minä saan nähdä vihollisteni kärsivän tappion,
saan kuulla vastustajieni aikeiden luhistuvan.
Hurskaat kukoistavat kuin palmupuu,
kasvavat korkealle kuin Libanonin setrit.
Heidät on istutettu Herran temppeliin,
he kukoistavat Jumalamme esipihoilla.
Vielä vanhoinakin he ovat voimissaan,
versovat ja vihannoivat,
kertovat Herran oikeamielisyydestä.
Herra on minun turvakallioni,
hän ei vääryyttä tee.
Herra on kuningas!
Herra on kuningas!
Mahti on hänen viittanaan,
hän on vyöttäytynyt,
kietonut vyötäisilleen voiman!
Maanpiiri on lujalla perustalla,
se ei horju.
Sinun valtaistuimesi on luja,
se on ollut luja halki aikojen.
Sinä olet ollut iäti.
Virrat pauhaavat, Herra,
virrat pauhaavat kohisten,
virrat pauhaavat ja jylisevät.
Mahtava on meren aallokko,
mahtavampi vaahtopäinen myrsky,
mahtavin on korkeuden Herra!
Sinun säädöksesi, Herra, ovat lujat ja varmat,
pyhänä hohtaa sinun temppelisi
ajasta aikaan.
Herra, tuomitse lakisi rikkojat!
Herra, koston Jumala,
koston Jumala, saavu jo!
Nouse, maailman tuomari,
maksa ylvästelijöille heidän tekojensa mukaan.
Kuinka kauan, Herra,
annat jumalattomien pitää iloaan?
Kuinka kauan he saavat rehennellä,
syytää suustaan julkeita sanoja?
Herra, he sortavat sinun kansaasi,
polkevat alleen sinun omiasi.
He murhaavat leskiä ja orpolapsia,
surmaavat maassaan asuvia muukalaisia
ja sanovat: »Ei Herra tätä näe,
ei Jaakobin Jumala tätä huomaa.»
Milloin te mielettömät tulette järkiinne?
Te tyhmistä tyhmimmät! Miettikää vähän.
Hän, joka on luonut korvan –
hänkö ei kuule?
Hän, joka on tehnyt silmän –
hänkö ei näe?
Hän, joka opettaa kaikkia ihmisiä,
hän, joka ohjaa maailman kansoja –
hänkö ei rankaise?
Herra tuntee ihmisten suunnitelmat:
ne raukeavat tyhjiin.
Hyvä on sen osa,
jota sinä, Herra, kasvatat
ja jolle sinä opetat lakiasi.
Pahana päivänä sinä varjelet häntä,
kun hauta jo aukeaa
sille, joka rikkoo lakiasi.
Herra ei hylkää omiaan,
ei hän jätä kansaansa.
Oikeus tulee jälleen voimaan,
rehellisyys palaa ihmisten sydämiin.
Kuka asettuu rinnalleni lainrikkojia vastaan?
Kuka puolustaa minua pahantekijöitä vastaan?
Ellei Herra olisi tullut avukseni,
asuisin jo hiljaisuuden maassa.
Aina kun olin vähällä kaatua,
sinun armosi, Herra, oli minun tukenani.
Kun huolet painavat mieltäni,
saan sinulta lohdun ja ilon.
Sinäkö tukisit turmeltuneita tuomareita,
jotka lain varjolla tekevät konnantöitään!
He vehkeilevät viatonta vastaan
ja tuomitsevat syyttömän kuolemaan.
Mutta Herra on minun linnani,
Jumala on turvakallioni.
Hän kostaa heille heidän rikoksensa,
lyö heitä heidän pahuutensa tähden.
Herra, meidän Jumalamme, tuhoaa heidät.
Kiittäkää ja totelkaa Herraa!
Nyt iloiten laulakaa Herralle,
kohottakaa hänelle riemuhuuto,
hän on meidän turvakalliomme.
Tulkaa hänen kasvojensa eteen ja kiittäkää,
virittäkää hänelle riemuvirsi!
Herra on suuri Jumala
ja kaikkien jumalien ylin valtias.
Hänen kädessään on maa, sen laaksot ja syvyydet,
hänen ovat vuorten korkeimmatkin huiput.
Hänen on meri, hän on sen luonut,
hänen on maa, hänen kätensä sen teki.
Tulkaa, kumartukaa maahan,
polvistukaamme Herran, Luojamme, eteen.
Hän on meidän Jumalamme
ja me hänen laitumensa lampaat,
joita hänen kätensä kaitsee.
Kuulkaa tänä päivänä, mitä hän sanoo:
– Älkää paaduttako sydäntänne kuten kerran,
kun isänne koettelivat minua
autiomaassa, Meriban ja Massan luona.
He saivat nähdä, mitä minä voin tehdä.
Neljäkymmentä vuotta hyljeksin heitä,
sillä näin heidän kulkevan harhaan,
kun he eivät ymmärtäneet minun teitäni.
Silloin minä vihassani vannoin:
»He eivät pääse lepopaikkaan,
jonka olen heille luvannut.»
Facebook-ryhmä
Päivän materiaali tulee myös omaan Facebook-ryhmäänsä. Keskustellaan yhdessä!
Liity mukaan Facebook-ryhmään tämän linkin kautta.
Livekirkko
Tämä päivittäinen katkelmajaottelu on Livekirkko ry:n raamatunlukuohjelmasta, jonka perusteella luemme Raamatun kronologisesti kannesta kanteen vuoden aikana.
Meillä on evankeliumi tehtävänä. Livekirkko tarjoaa kristillistä sisältöä ihmisille siellä, missä he ovat.
Raamatunkäännös vuoden 1992 kirkkoraamatun mukaan. Tekijänoikeudet kirkon keskusrahasto.
