Päivän teksti
Jerusalemin seurakunta
Kansan johtomiehet asuivat Jerusalemissa. Kaikki muut määräsivät arvalla keskuudestaan aina yhden kymmenestä asumaan Jerusalemissa, pyhässä kaupungissa, kun taas loput yhdeksän asettuivat muihin kaupunkeihin. Kansa ylisti niitä miehiä, jotka asettuivat Jerusalemiin vapaaehtoisesti.
Seuraavassa luetellaan ne Juudan maakunnan päämiehet, joiden asuinpaikkana oli Jerusalem. Myös muissa Juudan kaupungeissa asui israelilaisia, heidän joukossaan pappeja, leeviläisiä, temppelipalvelijoita ja Salomon palvelijoiden jälkeläisiä, kukin kaupungissaan oman sukunsa perintömaalla.
Jerusalemissa asuivat nämä Juudan ja Benjaminin heimojen miehet:
Juudan heimoa: Ataja, Ussian poika, Peresin sukua; hänen isoisänsä oli Sakarja, tämän isä Amarja, tämän Sefatja ja tämän Mahalalel. Lisäksi Maaseja, Barukin poika, Selan sukua; hänen isoisänsä oli Kol-Hose, tämän isä Hasaja, tämän Adaja, tämän Jojarib ja tämän Sakarja. Peresin sukua asui Jerusalemissa 468 sotakuntoista miestä.
Benjaminin heimoa: Sallu, Mesullamin poika; hänen isoisänsä oli Joed, tämän isä Pedaja, tämän Kolaja, tämän Maaseja, tämän Itiel, tämän Jesaja. Lisäksi Gabbai ja Sallai, yhteensä 928 miestä Benjaminin heimoa. Jerusalemissa asuvien benjaminilaisten päämies oli Joel, Sikrin poika, ja kaupungin toisena päällikkönä oli Juuda, Senuan poika.
Pappeja: Jedaja, Jojaribin poika, Jakin, Seraja, Hilkian poika, Jumalan temppelin esimies; hänen isoisänsä oli Mesullam, tämän isä Sadok, tämän Merajot ja tämän Ahitub. Heidän sukunsa miehiä, jotka toimittivat palvelusta temppelissä, oli 822. Pappeja oli edelleen Adaja, Jerohamin poika; hänen isoisänsä oli Pelalja, tämän isä Amsi, tämän Sakarja, tämän Pashur ja tämän Malkia. Hänen sukunsa perhekuntien päämiehiä oli 242. Pappeja oli vielä Amassai, Asarelin poika; hänen isoisänsä oli Ahsai, tämän isä Mesillemot, tämän Immer. Hänen suvussaan oli 128 miestä, kaikki urheita sotureita. Heidän päällikkönään oli Sabdiel, Gedolimin poika.
Leeviläisiä: Semaja, Hassubin poika; hänen isoisänsä oli Asrikam, tämän isä Hasabja ja tämän Bunni. Sabbetai ja Josabad olivat leeviläisten johtomiehiä, jotka valvoivat Jumalan temppelin esipihoilla suoritettavia toimia. Leeviläisiä oli edelleen Mattanja, Miikan poika; hänen isoisänsä oli Sabdi ja tämän isä Asaf. Hän oli laulunjohtajana kiitosrukousta laulettaessa. Leeviläisiä oli vielä Bakbukja, joka oli asemaltaan seuraava, sekä Abda, Sammuan poika; hänen isoisänsä oli Galal, tämän isä Jedutun. Leeviläisiä oli pyhässä kaupungissa yhteensä 284.
Portinvartijoita olivat Akkub, Talmon ja heidän sukunsa miehet, yhteensä 172. He vartioivat kaupungin portteja.
Muut israelilaiset, joukossa myös pappeja ja leeviläisiä, asuivat Juudan eri kaupungeissa, kukin sukunsa perintömaalla. Temppelipalvelijat asuivat Ofelin alueella, ja heidän esimiehiään olivat Siha ja Gispa. Leeviläisten johtajana Jerusalemissa oli Ussi, Banin poika; hänen isoisänsä oli Hasabja, tämän isä Mattanja, tämän Miika. Hän kuului Asafin jälkeläisiin, jotka toimivat laulajina temppelin jumalanpalveluksissa. Heistä oli kuningas antanut säädöksen, joka määräsi laulajien päivittäiset vuorot. Petahja, Mesesabelin poika, Juudan pojan Serahin jälkeläisiä, oli kuninkaan neuvonantajana kaikissa kansaa koskevissa asioissa.
Muiden kaupunkien asukkaat
Maaseudulla, omien peltomaidensa lähellä, asui Juudan heimoa seuraavissa paikoissa: Kirjat-Arbassa ja sen lähikylissä, Dibonissa ja sen lähikylissä, Jekabselissa ja sen maatiloilla, Jesuassa, Moladassa, Bet-Peletissä, Hasar-Sualissa, Beersebassa ja sen lähikylissä, Siklagissa, Mekonassa ja siihen kuuluvissa kylissä, En-Rimmonissa, Soreassa, Jarmutissa, Sanoahissa, Adullamissa ja niiden ympäristön maatiloilla, Lakisissa ja sen peltomailla sekä Asekassa ja sen lähikylissä. Heimon asuma-alue ulottui siis Beersebasta Hinnominlaaksoon asti.
Benjaminin heimon asuinpaikkoja olivat Geba, Mikmas, Aija, Betel ja sen lähikylät, Anatot, Nob, Ananja, Hasor, Rama, Gittaim, Hadid, Seboim, Neballat, Lod, Ono ja Ge-Harasim. Eräitä leeviläisryhmiä siirtyi Juudan alueelta Benjaminin alueelle.
Pappien ja leeviläisten sukuluettelot
Seuraavassa luetellaan ne papit ja leeviläiset, jotka olivat tulleet pakkosiirtolaisuudesta Serubbabelin, Sealtielin pojan, ja Jesuan kanssa:
Seraja, Jeremia, Esra, Amarja, Malluk, Hattus, Sekanja, Rehum, Meremot, Iddo, Ginneton, Abia, Mijamin, Maadja, Bilga, Semaja, Jojarib, Jedaja, Sallu, Amok, Hilkia ja Jedaja. Nämä olivat Jesuan aikana pappisveljiensä päämiehiä.
Leeviläisiä olivat: Jesua, Binnui, Kadmiel, Serebja, Juuda ja Mattanja, joka yhdessä veljiensä kanssa johti ylistyslaulua, sekä Bakbukja ja Unni, joista kumpikin johti sukunsa miehistä koostuvaa kuoroa.
Jesualle syntyi Jojakim, Jojakimille Eljasib, Eljasibille Jojada, Jojadalle Jonatan, Jonatanille Jaddua.
Jojakimin aikana olivat pappissukujen päämiehinä seuraavat papit: Meraja oli Serajan suvun päämies, Hananja Jeremian, Mesullam Esran, Johanan Amarjan, Jonatan Mallukin, Joosef Sebanjan, Adna Harimin, Helkai Merajotin, Sakarja Iddon, Mesullam Ginnetonin, Sikri Abian, … Minjaminin, Piltai Moadjan, Sammua Bilgan, Jonatan Semajan, Mattenai Jojaribin, Ussi Jedajan, Kallai Sallun, Eber Amokin, Hasabja Hilkian ja Netanel Jedajan suvun päämies.
Eljasibin, Jojadan, Johananin ja Jadduan aikana merkittiin pappien sukujen päämiehet aikakirjoihin Persian kuninkaan Dareioksen hallituskauteen asti. Leeviläisten sukujen päämiehet on merkitty aikakirjoihin Johananin, Eljasibin pojan, aikaan asti. Leeviläisten päämiehiä olivat Hasabja, Serebja, Jesua, Binnui ja Kadmiel. Kukin heistä johti sukunsa miehistä koostuvaa kuoroa; kuorot lauloivat kiitos- ja ylistyslauluja osastoittain järjestäytyneinä, niin kuin Jumalan mies Daavid oli määrännyt. Mattanja, Bakbukja, Obadja, Mesullam, Talmon ja Akkub olivat portinvartijoita, joiden tehtävänä oli vartioida porttien varastohuoneita. Nämä miehet olivat Jojakimin, Jesuan pojan, Josadakin pojanpojan, sekä käskynhaltija Nehemian ja pappi Esran, lainopettajan, aikalaisia.
Muurin vihkiäisjuhla
Kun tuli aika vihkiä Jerusalemin muuri, haettiin leeviläiset kaikkialta maasta Jerusalemiin riemukkaan vihkiäisjuhlan viettoon, laulamaan kiitoslauluja ja soittamaan symbaaleja, harppuja ja lyyroja. Laulajat tulivat koolle Jerusalemin ympäristöstä, Netofan maatiloilta, Bet-Gilgalista ja Geban ja Asmavetin mailta; he olivat näet rakentaneet itselleen maataloja Jerusalemin ympäristöön.
Papit ja leeviläiset puhdistautuivat, ja sitten he puhdistivat kansan sekä portit ja muurin. Sen jälkeen minä johdatin Juudan ruhtinaat ylös muurille ja järjestin kaksi suurta ylistyskuoroa. Toinen niistä vaelsi muuria pitkin oikealle kohti Lantaporttia. Sen jäljessä kulkivat Hosaja ja toinen puoli Juudan ruhtinaista sekä Asarja, Esra, Mesullam, Juuda, Benjamin, Semaja ja Jeremia. Sitten tulivat torvea soittavat papit, ensimmäisenä Sakarja, Jonatanin poika; hänen isoisänsä oli Semaja, tämän isä Mattanja, tämän Miika, tämän Sakkur, tämän Asaf. Häntä seurasivat hänen pappisveljensä Semaja, Asarel, Milalai, Gilalai, Maai, Netanel, Juuda ja Hanani, jotka soittivat Jumalan miehen Daavidin määräämiä soittimia. Heidän edellään kulki Esra, lainopettaja. He ohittivat Lähdeportin ja jatkoivat suoraan eteenpäin ylös Daavidin kaupunkiin johtavia portaita. Sitten he nousivat portaita pitkin muurille ja laskeutuivat Daavidin palatsin ohi itään Vesiportille.
Toinen kiitoslaulua laulava kuoro kulki vasemmalle, ja minä ja toinen puoli kansan johtomiehistä vaelsimme sen jäljessä muuria pitkin Uunitornin ohi Paksullemuurille ja sieltä Efraiminportin, Vanhanportin, Kalaportin, Hananelintornin ja Sadantornin kautta Lammasportille. Vartioportin luona kulkue pysähtyi. Sitten molemmat kuorot asettuivat Jumalan temppeliin, samoin minä ja puolet johtomiehistä ja papit Eljakim, Maaseja, Minjamin, Miika, Eljoenai, Sakarja ja Hananja, joilla oli torvet, sekä Maaseja, Semaja, Eleasar, Ussi, Johanan, Malkia, Elam ja Eser. Laulajat aloittivat Jisrahjan johdolla ylistyslaulun. Tuona päivänä uhrattiin suuret teurasuhrit, ja kaikki riemuitsivat, sillä Jumala oli antanut heille suuren ilon. Myös naiset ja lapset olivat riemussa mukana, ja ilonpito kuului Jerusalemista kauas.
Temppelin uhrilahjat ja kymmenykset
Samana päivänä asetettiin esimiehet valvomaan varastokammioita, joissa säilytettiin esikoisuhreja, kymmenyksiä ja muita antimia. Heidän tuli myös kerätä niihin kaupunkien peltojen sadosta osuudet, jotka lain mukaan kuuluivat papeille ja leeviläisille. Juudan kansa iloitsi siitä, että papit ja leeviläiset hoitivat taas tehtäviään ja huolehtivat Jumalan palvelemisesta ja puhdistusmenoista. Samoin iloittiin siitä, että laulajat ja portinvartijat jälleen toimivat niin kuin Daavid ja hänen poikansa Salomo olivat määränneet. Olihan jo muinoin, Daavidin ja Asafin aikana, ollut laulunjohtajia, kun laulettiin kiitosta ja ylistystä Jumalalle. Serubbabelin ja Nehemian aikana koko Israel antoi laulajille ja portinvartijoille sen mitä nämä päivittäin tarvitsivat. Myös leeviläisille annettiin heille kuuluvat pyhät osuudet, ja leeviläiset vuorostaan antoivat pyhät osuudet Aaronin suvun papeille.
Nehemian uudistukset
Kansalle luettiin tuona aikana Mooseksen lain kirjaa. Silloin huomattiin määräys, ettei ammonilaisia eikä moabilaisia saa milloinkaan päästää Jumalan seurakuntaan, koska nämä kansat eivät aikoinaan suostuneet antamaan israelilaisille vettä ja leipää, vaan palkkasivat Bileamin kiroamaan heidät. Meidän Jumalamme tosin käänsi tämän kirouksen siunaukseksi. Lain määräyksen kuultuaan israelilaiset erottivat pois joukostaan kaikki, joissa oli muukalaista verta.
Tätä ennen oli pappi Eljasib asetettu meidän Jumalamme temppelin varastokammioiden valvojaksi. Hän oli Tobian sukulainen ja oli järjestänyt tämän käyttöön suuren huoneen, jossa oli aikaisemmin säilytetty ruokauhreja, suitsukkeita, temppelin astioita, vilja-, viini- ja öljykymmenyksiä sekä leeviläisten, laulajien ja portinvartijoiden osuuksia ja papeille kuuluvia antimia.
Tämän tapahtuessa minä en ollut Jerusalemissa, sillä Babylonian kuninkaan Artakserkseen kolmantenakymmenentenäkahdentena hallitusvuotena olin palannut hänen luokseen. Jonkin ajan kuluttua sain kuninkaalta luvan lähteä jälleen Jerusalemiin. Kun näin, millaisen synnin Eljasib oli tehnyt järjestäessään Tobialle huoneen Jumalan temppelin alueelta, suutuin kovasti ja heitin kaikki Tobian tavarat ulos huoneesta. Sitten käskin puhdistaa huoneen ja siirrätin sinne takaisin Jumalan temppelin astiat, ruokauhrit ja suitsukkeet.
Sain myös tietää, että leeviläisille ei ollut luovutettu heidän osuuksiaan ja että temppelipalvelusta toimittavat leeviläiset ja laulajat olivat sen vuoksi siirtyneet maatiloilleen. Vaadin johtomiehet tilille ja kysyin: »Miksi ette ole huolehtineet Jumalan temppelistä?» Sitten kokosin leeviläiset ja laulajat takaisin ja panin heidät jälleen hoitamaan tehtäviään. Kaikki Juudan asukkaat toivat taas varastohuoneisiin kymmenykset viljasta, viinistä ja öljystä. Varastohuoneiden valvojiksi määräsin pappi Selemjan, kirjuri Sadokin ja leeviläisen Pedajan sekä heidän avukseen Hananin, Sakkurin pojan, Mattanjan pojanpojan. Kaikkia heitä pidettiin luotettavina miehinä, ja heidän tehtävänään oli myös jakaa osuudet toisille leeviläisille.
Muista minua tämän vuoksi, Jumalani! Älä unohda, miten uskollisesti olen tehnyt työtä sinun temppelisi ja sen jumalanpalveluksen hyväksi!
Samoihin aikoihin näin joidenkin Juudan asukkaiden polkevan sapattina viinikuurnassa rypäleitä. Monet myös kuljettivat sapatinpäivänä aasien selässä Jerusalemiin viljakuormia ja toivat sinne viiniä, rypäleitä, viikunoita ja kaikenlaista muuta tavaraa. Minä varoitin heitä myymästä siellä tavaroitaan. Eräät Jerusalemissa asuvat tyroslaiset toivat kalaa ja kaikenlaista kauppatavaraa ja myivät sitä sapattina juutalaisille. Minä moitin Juudan ylimyksiä ja sanoin: »Kuinka uskallatte tehdä tällaista syntiä, että häpäisette sapatinpäivän? Niin tekivät teidän isännekin, ja siksi Jumala on antanut meille ja meidän kaupungillemme kaikki nämä onnettomuudet. Hänen vihansa kohtaa Israelia entistä ankarampana, kun te ette pidä sapatinpäivää pyhänä.»
Kun Jerusalemin porteilla alkoi sapatin aattona hämärtää, käskin sulkea portit ja kielsin avaamasta niitä ennen kuin sapatti oli päättynyt. Asetin omia palvelijoitani porteille valvomaan, ettei mitään tavaroita tuotaisi sapattina kaupunkiin. Kaupustelijat ja tavaroiden myyjät yöpyivät pari kertaa Jerusalemin muurien ulkopuolella, mutta minä varoitin heitä: »Miksi te vietätte yönne muurin juurella? Jos vielä kerran teette niin, käsken vangita teidät.» Sen koommin he eivät tulleet sapattina. Määräsin nyt, että leeviläisten oli puhdistauduttava ja mentävä vartioimaan portteja, jotta sapatinpäivä pidettäisiin pyhänä.
Muista minua myös tämän vuoksi, Jumalani! Ole minulle armollinen suuren laupeutesi tähden!
Noihin aikoihin näin myös, että monet juutalaiset olivat ottaneet vaimoikseen asdodilaisia, ammonilaisia ja moabilaisia naisia. Puolet heidän lapsistaan puhui asdodin kieltä tai jonkin muun kansan kieltä eikä osannut juudan kieltä. Minä moitin ja soimasin näitä miehiä, muutamia jopa löin ja revin parrasta. Vannotin heitä Jumalan kautta: »Älkää antako tyttäriänne vaimoiksi muukalaisten pojille älkääkä ottako pojillenne tai itsellenne vaimoiksi muukalaisten tyttäriä! Eikö Salomo, Israelin kuningas, tehnyt juuri tuollaista syntiä? Hänen vertaistaan kuningasta ei ollut muilla kansoilla. Jumala rakasti häntä ja asetti hänet koko Israelin kuninkaaksi, mutta muukalaisnaiset houkuttivat hänetkin tekemään syntiä. Pitääkö nyt teistäkin kuulla, että olette tehneet tämän saman suuren rikkomuksen, hylänneet Jumalamme ja ottaneet vaimoiksenne muukalaisnaisia?»
Ylipappi Eljasibin pojan Jojadan pojista yksi oli horonilaisen Sanballatin vävy. Hänet minä ajoin pois luotani.
Älä unohda, Jumalani, miten he ovat tahranneet pappisviran ja pappien ja leeviläisten kanssa tekemäsi liiton!
Näin puhdistin kansani kaikesta vierasmaisesta. Järjestin myös pappien ja leeviläisten tehtävät ja palvelusvuorot ja ilmoitin määräajat, jolloin polttopuut ja uutislahjat oli toimitettava temppeliin.
Jumalani, lue tämä minun hyväkseni!
Facebook-ryhmä
Päivän materiaali tulee myös omaan Facebook-ryhmäänsä. Keskustellaan yhdessä!
Liity mukaan Facebook-ryhmään tämän linkin kautta.
Livekirkko
Tämä päivittäinen katkelmajaottelu on Livekirkko ry:n raamatunlukuohjelmasta, jonka perusteella luemme Raamatun kronologisesti kannesta kanteen vuoden aikana.
Meillä on evankeliumi tehtävänä. Livekirkko tarjoaa kristillistä sisältöä ihmisille siellä, missä he ovat.
Raamatunkäännös vuoden 1992 kirkkoraamatun mukaan. Tekijänoikeudet kirkon keskusrahasto.
