Päivän teksti

Jumala ilmestyy Gibeonissa

Salomosta, Daavidin pojasta, tuli mahtava hallitsija, sillä Herra, hänen Jumalansa, oli hänen kanssaan ja lujitti hänen valtansa.

 

Salomo lähetti sanan kaikkialle Israeliin, tuhannen- ja sadanpäälliköille, tuomareille ja kaikille Israelin ruhtinaille ja sukujen päämiehille. Kaikkien tultua koolle hän lähti heidän kanssaan Gibeonin kukkulalle. Siellä oli Jumalan pyhäkköteltta, jonka Mooses, Herran palvelija, oli tehnyt autiomaassa. Jumalan liitonarkun oli Daavid tuonut Kirjat-Jearimista Jerusalemiin paikalle, jonka hän oli sille valmistanut ja johon hän oli pystyttänyt sitä varten teltan. Pronssinen alttari, jonka Besalel, Urin poika, Hurin pojanpoika, oli tehnyt, oli Gibeonissa Herran pyhäkköteltan edessä. Siellä Salomo ja paikalle kokoontunut kansa kääntyivät Herran puoleen. Salomo nousi pyhäkköteltan edessä olevalle pronssialttarille ja uhrasi alttarilla Herralle tuhat polttouhria.

 

Yöllä Jumala ilmestyi Salomolle ja sanoi hänelle: »Pyydä, mitä haluat, niin annan sen sinulle.»

 

Salomo vastasi Jumalalle: »Sinä osoitit runsain mitoin suosiotasi isälleni Daavidille, ja sinä olet tehnyt minut kuninkaaksi hänen jälkeensä. Herra Jumala, pidä voimassa lupauksesi, jonka annoit isälleni Daavidille! Olet pannut minut hallitsemaan kansaa, joka on monilukuinen kuin maan tomuhiukkaset. Anna siis minulle viisautta ja taitoa, että osaisin oikealla tavalla johtaa tätä kansaa! Kuinka sinun suurta kansaasi muuten voisi hallita?»

 

Jumala sanoi hänelle: »Koska et pyydä rikkautta, omaisuutta ja kunniaa, et vihollistesi kuolemaa etkä itsellesi pitkää ikää, vaan toivot viisautta ja taitoa osataksesi hallita kansaani, jonka kuninkaaksi olen sinut asettanut, niin minä annan sinulle viisautta ja taitoa, ja lisäksi annan sinulle rikkautta, omaisuutta ja kunniaa enemmän kuin kenelläkään kuninkaalla on ollut ennen sinua tai tulee olemaan sinun jälkeesi.»

 

Sitten Salomo palasi Jerusalemiin Gibeonin uhrikukkulalta pyhäkköteltan edestä ja alkoi hallita Israelia.

 

Salomon rikkaudet

Salomo hankki sotavaunuja ja hevosia. Hänellä oli tuhatneljäsataa vaunua ja kaksitoistatuhatta hevosta, ja hän sijoitti ne varuskuntakaupunkeihin ja omaan kaupunkiinsa Jerusalemiin. Salomon aikana Jerusalemissa oli hopeaa ja kultaa runsaasti kuin kiviä, ja setriä oli kuin viikunapuita Sefelan rinteillä. Salomon hevoset tuotiin Egyptistä ja Kilikiasta. Kuninkaan kauppamiehet hankkivat niitä Kilikiasta maksua vastaan. Sotavaunut sai Egyptistä kuudellasadalla hopeasekelillä ja hevosen sadallaviidelläkymmenellä. Salomon kauppiaat välittivät niitä myös kaikille heettiläisten ja aramealaisten kuninkaille.

 

Salomo käski rakentaa Herralle temppelin ja itselleen palatsin.

 

Temppelin rakennustyön valmistelut

Salomo määräsi seitsemänkymmentätuhatta miestä kuljettamaan kuormia ja kahdeksankymmentätuhatta louhimaan kiveä vuoristosta ja asetti heille työnjohtajiksi kolmetuhatta kuusisataa miestä.

 

Sitten Salomo lähetti Tyroksen kuninkaalle Hiramille sanan:

 

»Sinä autoit isääni Daavidia ja lähetit hänelle setripuuta, kun hän rakensi palatsia asunnokseen. Minä rakennan nyt temppeliä Herralle, Jumalalleni. Tahdon pyhittää sen hänelle, tahdon polttaa hänen edessään tuoksuvaa suitsuketta, pitää joka päivä esillä uhrileivät, uhrata aamu- ja iltauhrit, sapatin ja uudenkuun uhrit sekä Herran, meidän Jumalamme, juhlapäivien uhrit. Tämä on ikuisesti Israelin velvollisuus. Ja temppeli, jonka minä rakennan, on oleva suuri, sillä meidän Jumalamme on suurin kaikista jumalista. Mutta kuinka kukaan kykenisi rakentamaan hänelle asuntoa? Eiväthän taivasten taivaatkaan ole hänelle kyllin avarat! Mikä minä olen rakentamaan hänelle temppeliä? Voin tehdä sen vain polttaakseni siellä hänelle suitsutusuhreja.

 

»Lähetä siis luokseni mies, joka on taitava käsittelemään kultaa, hopeaa, pronssia ja rautaa sekä valmistamaan punaista ja sinipunaista purppuraa ja karmosiinia ja joka myös hallitsee kaiverrustyöt. Hän saa työskennellä yhdessä niiden ammattimiesten kanssa, joita minulla on Juudassa ja Jerusalemissa ja jotka jo isäni Daavid otti palvelukseensa. Lähetä minulle myös setriä, sypressiä ja santelipuuta Libanonista. Tiedän, että sinun miehesi ovat taitavia kaatamaan Libanonin puita. Minun mieheni tulevat auttamaan heitä. Tarvitsen paljon puuta, sillä aion rakentaa suurenmoisen temppelin. Työmiehillesi, jotka kaatavat puut, annan kaksikymmentätuhatta kor-mittaa vehnää, kaksikymmentätuhatta kor-mittaa ohraa, kaksikymmentätuhatta bat-mittaa viiniä ja kaksikymmentätuhatta bat-mittaa öljyä.»

 

Tyroksen kuningas Hiram lähetti Salomolle kirjeen, jossa hän sanoi: »Koska Herra rakastaa kansaansa, hän on asettanut sinut sen kuninkaaksi.» Hiram jatkoi: »Ylistetty olkoon Herra, Israelin Jumala, joka on tehnyt taivaan ja maan! Hän antoi kuningas Daavidille viisaan, neuvokkaan ja taitavan pojan, joka rakentaa Herralle temppelin ja itselleen palatsin. Minä lähetän luoksesi viisaan ja taitavan miehen, Hiram-Abin, jonka äiti on danilainen ja isä tyroslainen. Hän osaa taitavasti käsitellä kultaa, hopeaa, pronssia, rautaa, kiveä ja puuta, valmistaa punaista ja sinipunaista purppuraa ja karmosiinia sekä valkaista pellavaa, ja hän hallitsee kaikenlaiset kaiverrustyöt. Kaikki tehtävät, jotka hänelle annetaan, hän osaa suorittaa yhdessä sinun omien ammattimiestesi ja isäsi, kuningas Daavidin, ammattimiesten kanssa. Lähetä siis, herrani, lupaamasi vehnä, ohra, öljy ja viini meille, palvelijoillesi. Me kaadamme Libanonista puita niin paljon kuin tarvitset ja kuljetamme ne nippuina meritse Jafoon, ja sinä toimitat ne sieltä Jerusalemiin.»

 

Salomo antoi laskea kaikki Israelin maassa asuvat muukalaiset, niin kuin hänen isänsä Daavidkin oli tehnyt. Heidän lukumääräkseen saatiin sataviisikymmentäkolmetuhatta kuusisataa. Hän määräsi heistä seitsemänkymmentätuhatta miestä kuljettamaan kuormia ja kahdeksankymmentätuhatta louhimaan kiveä vuoristosta. Kolmetuhatta kuusisataa miestä hän asetti työnjohtajiksi, joiden tehtävänä oli pitää väki työssä.

 

Salomo rakentaa temppelin

Salomo alkoi rakentaa Herran temppeliä Jerusalemiin isänsä Daavidin määräämälle paikalle, jebusilaisen Araunan puimatantereelle Morian vuorelle, missä Herra oli ilmestynyt Daavidille. Salomo ryhtyi rakennustyöhön hallituskautensa neljännen vuoden toisessa kuussa. Hän teki temppelille sellaiset perustukset, että sen pituudeksi tuli – vanhan kyynäränmitan mukaan – kuusikymmentä kyynärää ja leveydeksi kaksikymmentä kyynärää. Temppelin edessä olevan eteishallin leveys oli sama kuin itse temppelin, kaksikymmentä kyynärää, ja sen korkeus oli kaksikymmentä kyynärää. Sen sisäseinät Salomo päällysti puhtaalla kullalla. Temppelisalin hän vuorasi sypressilaudoilla, jotka silattiin parhaalla kullalla, ja hän kaunisti seinät palmunlehvä- ja köynnöskuvioin. Hän koristeli temppelisalin kalliilla kivillä, ja kulta oli tuotu Parvaimista. Temppelisali ja sen palkit, kynnykset, seinät ja ovet silattiin kullalla, ja seiniin kaiverrettiin kerubeja.

 

Sitten Salomo teki kaikkeinpyhimmän. Sen leveys oli sama kuin itse temppelin, kaksikymmentä kyynärää, ja sen syvyys oli samoin kaksikymmentä kyynärää. Hän käytti sen seinien päällystämiseen kuusisataa talenttia parasta kultaa. Nauloihin oli käytetty viisikymmentä sekeliä kultaa. Myös ylempien tilojen seinät Salomo päällysti kullalla. Kaikkeinpyhimpään hän teetti kaksi valettua kerubia, jotka silattiin kullalla. Kerubien siipien pituus oli yhteensä kaksikymmentä kyynärää. Toisen kerubin toinen siipi oli viiden kyynärän mittainen ja ulottui temppelin seinään asti, ja toinen, samoin viiden kyynärän mittainen, kosketti toisen kerubin siipeä. Myös toisen kerubin toinen siipi oli viiden kyynärän mittainen ja ulottui temppelin seinään, ja toinen, samoin viiden kyynärän mittainen, kosketti toisen kerubin siipeä. Näin kerubien levällään olevien siipien pituudeksi tuli yhteensä kaksikymmentä kyynärää. Kerubit seisoivat kasvot temppelisaliin päin. Väliverhon Salomo teetti sinipunaisesta, purppuranpunaisesta ja karmosiininpunaisesta villakankaasta ja hienoimmasta pellavasta, ja hän antoi kirjailla siihen kerubeja.

 

Temppelin edustalle Salomo teetti kaksi kolmenkymmenenviiden kyynärän korkuista pylvästä. Pylväänpäät olivat viiden kyynärän korkuiset. Hän teetti pylväänpäihin ketjumaisia köynnöksiä, ja hän valmistutti myös sata granaattiomenakoristetta, jotka kiinnitettiin köynnöksiin. Hän pystytti pylväät temppelin eteen, toisen oikealle ja toisen vasemmalle puolelle. Oikeanpuoleiselle hän antoi nimen Jakin ja vasemmanpuoleiselle Boas.

 

Temppelin varustaminen

Salomo teetti pronssisen alttarin, jonka pituus oli kaksikymmentä kyynärää, leveys kaksikymmentä kyynärää ja korkeus kymmenen kyynärää. Hän antoi myös valaa pyöreän altaan, jota kutsuttiin mereksi. Se oli reunasta reunaan kymmenen kyynärän levyinen, aivan pyöreä, ja mittanuoran oli oltava kolmenkymmenen kyynärän pituinen yltääkseen sen ympäri. Korkeutta sillä oli viisi kyynärää. Altaan reunan alapuolella sen ympäri kiersi joukko häränkuvia, kymmenen joka kyynärällä. Häränkuvia oli kaksi riviä, ja ne olivat samaa valua kuin allas. Allas oli kahdentoista härkäpatsaan varassa. Kolme härkää katsoi pohjoiseen, kolme länteen, kolme etelään ja kolme itään. Niiden takaruumiit olivat vastakkain, ja allas oli niiden päällä. Altaan seinämä oli kämmenenleveyden paksuinen, ja sen reuna kaartui ulospäin kuin liljankukan muotoisessa maljassa. Allas veti kolmetuhatta bat-mittaa. Salomo teetti myös kymmenen pataa ja sijoitti niistä viisi altaan oikealle ja viisi vasemmalle puolelle. Niissä oli määrä huuhdella polttouhrien kappaleet. Itse allas oli pappien peseytymistä varten.

 

Salomo teetti ohjeiden mukaan myös kymmenen kultaista lampunjalkaa ja asetti ne temppeliin, viisi oikealle ja viisi vasemmalle puolelle. Samoin hän teetti temppeliin kymmenen pöytää, viisi oikealle ja viisi vasemmalle puolelle. Hän teetti myös sata kultaista vihmontamaljaa.

 

Salomo rakensi pappien esipihan ja suuren esipihan sekä esipihan portit; portinpuoliskot hän silasi pronssilla. Suuren altaan hän sijoitti temppelin oikealle puolelle, kaakkoiskulmaan. Hiram-Abi teki tuhka-astiat, tuhkalapiot ja vihmontamaljat. Hän sai valmiiksi kaiken, mitä kuningas Salomo hänellä teetti Jumalan temppeliä varten: kaksi pylvästä, niiden maljamaiset päät ja kaksi köynnöskoristetta, jotka peittivät noiden kahden maljan pintaa, ja köynnöksiä varten neljäsataa granaattiomenaa, kumpaakin köynnöstä kohti kaksi riviä omenoita peittämään pylvään päässä olevan maljan pintaa. Hän teki myös työntöpöydät ja niihin padat, altaan ja kaksitoista härkää sen alle. Herran temppelissä tarvittavat tuhka-astiat, tuhkalapiot, haarukat ja kaikki niihin kuuluvat välineet Hiram-Abi teki kuningas Salomolle kiillotetusta pronssista. Kuningas valatti ne maahan kaivetuissa muoteissa Jordanin laaksossa Sukkotin ja Saretanin välillä. Kaikkia näitä esineitä Salomo teetti hyvin paljon, ja pronssia kului mittaamattomat määrät.

 

Salomo teetti myös kaikki muut temppeliin kuuluvat esineet: kultaisen alttarin ja pöydät, joilla uhrileipiä pidettiin, sisäkammion eteen sijoitettavat, puhtaasta kullasta valmistetut lampunjalat ja lamput, jotka oli sytytettävä määräysten mukaisesti, kultaiset kukkakoristeet, lamput ja lamppupihdit, kaikki puhdasta kultaa, sekä veitset, vihmontamaljat, kupit ja tuliastiat, nämäkin puhdasta kultaa. Myös temppelin sisäkammioon, kaikkeinpyhimpään, johtava ovi, sen ovenpuoliskot ja temppelisalin ovet päällystettiin kullalla.

 

Kun kuningas Salomo sai valmiiksi kaikki työt, jotka hän oli Herran temppeliä varten teettänyt, hän toi isänsä Daavidin pyhittämät esineet temppeliin. Hopean, kullan ja muut tavarat hän talletti temppelin aarrekammioihin.

 

Liitonarkku tuodaan temppeliin

Salomo kutsui sitten luokseen Jerusalemiin Israelin vanhimmat, kaikkien israelilaisheimojen päälliköt ja sukujen päämiehet. Heidän oli määrä tuoda Herran liitonarkku Siionista, Daavidin kaupungista. Israelin johtomiehet kokoontuivat kuninkaan luo vuoden seitsemännen kuun juhlien aikaan.

 

Kun kaikki Israelin vanhimmat olivat tulleet, leeviläiset nostivat arkun paikaltaan. He veivät arkun ja pyhäkköteltan sekä kaikki teltassa olleet pyhät esineet temppeliin, ja kantajina olivat papit ja leeviläiset. Kuningas Salomo uhrasi arkun edessä, ja hänen ympärillään oli koolla koko Israelin seurakunta. Kuningas ja kansa uhrasivat lampaita, vuohia ja nautakarjaa, eikä uhrieläinten määrää voinut lukea, ei laskea.

 

Papit veivät Herran liitonarkun paikalleen temppelin sisäkammioon, kaikkeinpyhimpään, kerubien siipien alle. Kerubien siivet olivat levällään sen paikan päällä, missä arkku oli, ja peittivät ylhäältäpäin arkun ja sen kantotangot. Kantotangot olivat niin pitkät, että niiden päät näkyivät sisäkammion edessä olevaan temppelisalin osaan, eivät kuitenkaan kauemmaksi. Arkku on siellä vielä tänäkin päivänä. Arkussa ei ollut muuta kuin ne kaksi taulua, jotka Mooses oli pannut sinne Horebin luona, kun Herra teki liiton israelilaisten kanssa heidän ollessaan matkalla pois Egyptistä.

 

Sitten papit astuivat ulos temppelistä. Kaikki papit, osastoista ja palvelusvuoroista riippumatta, olivat pyhittäneet itsensä. Kaikki leeviläislaulajat, Asaf, Heman ja Jedutun ja heidän poikansa ja veljensä, olivat pukeutuneet hienoimpaan pellavaan, ja he seisoivat alttarin itäpuolella symbaalit, harput ja lyyrat käsissään. Heidän vierellään oli satakaksikymmentä pappia, jotka puhalsivat torviin.

 

Pappien astuessa ulos temppelistä soittajat ja laulajat virittivät yhteen ääneen kiitoslaulun Herralle. Torvet, symbaalit ja muut soittimet alkoivat soida, ja laulajat puhkesivat ylistämään Herraa: »Hän on hyvä, iäti kestää hänen armonsa.» Silloin Herran temppelin täytti pilvi. Papit eivät pilven vuoksi voineet jatkaa palvelustaan, sillä Herran kirkkaus täytti temppelin.

 


Facebook-ryhmä

Päivän materiaali tulee myös omaan Facebook-ryhmäänsä. Keskustellaan yhdessä!
Liity mukaan Facebook-ryhmään tämän linkin kautta.

Livekirkko

Tämä päivittäinen katkelmajaottelu on Livekirkko ry:n raamatunlukuohjelmasta, jonka perusteella luemme Raamatun kronologisesti kannesta kanteen vuoden aikana.

Meillä on evankeliumi tehtävänä. Livekirkko tarjoaa kristillistä sisältöä ihmisille siellä, missä he ovat.


Raamatunkäännös vuoden 1992 kirkkoraamatun mukaan. Tekijänoikeudet kirkon keskusrahasto.