Päivän teksti
Laulajien ryhmät
Daavid ja temppelipalveluksen johtajat määräsivät Asafin, Hemanin ja Jedutunin jälkeläisten tehtäväksi pyhässä hurmoksessa ylistää Jumalaa säestäen lauluaan lyyralla, harpulla ja symbaaleilla. Seuraavassa luetellaan tähän tehtävään määrätyt miehet.
Asafin poikia: Sakkur, Joosef, Netanja ja Asarela. Heitä johti Asaf, joka ylisti Jumalaa kuninkaan ohjeiden mukaisesti. Jedutunin kuusi poikaa: Gedalja, Jisri, Jesaja, Simei, Hasabja ja Mattitja. Heitä johti heidän isänsä Jedutun, joka lyyraa soittaen lauloi kiitosta ja ylistystä Herralle. Hemanin pojat: Bukkia, Mattanja, Ussiel, Sebuel, Jerimot, Hananja, Hanani, Eliata, Giddalti, Romamti-Eser, Josbekasa, Malloti, Hotir ja Mahasiot. Nämä kaikki olivat Hemanin, kuninkaan profeetan, poikia. Jumala oli näet luvannut nostaa Hemanin kunniaan ja oli antanut hänelle neljätoista poikaa ja kolme tytärtä. Kaikki nämä pojat toimittivat temppelipalvelusta laulaen isänsä johdolla Herran temppelissä symbaalien, harppujen ja lyyrain säestyksellä niiden ohjeiden mukaisesti, jotka kuningas oli antanut.
Tämä Asafista, Jedutunista ja Hemanista. Näitä miehiä ja heidän veljiään, joita oli opetettu laulamaan Herran ylistystä ja jotka osasivat tämän taidon, oli yhteensä kaksisataakahdeksankymmentäkahdeksan.
He arpoivat palvelusvuoronsa, niin nuoret kuin vanhat, niin taitajat kuin vasta-alkajatkin. Ensimmäinen arpa osui Asafin suvulle ja siitä Joosefille, toiseksi tuli Gedalja veljineen ja poikineen, yhteensä kaksitoista, kolmanneksi Sakkur poikineen ja veljineen, yhteensä kaksitoista, neljänneksi Jisri poikineen ja veljineen, yhteensä kaksitoista, viidenneksi Netanja poikineen ja veljineen, yhteensä kaksitoista, kuudenneksi Bukkia poikineen ja veljineen, yhteensä kaksitoista, seitsemänneksi Jesarela poikineen ja veljineen, yhteensä kaksitoista, kahdeksanneksi Jesaja poikineen ja veljineen, yhteensä kaksitoista, yhdeksänneksi Mattanja poikineen ja veljineen, yhteensä kaksitoista, kymmenenneksi Simei poikineen ja veljineen, yhteensä kaksitoista, yhdenneksitoista Asarel poikineen ja veljineen, yhteensä kaksitoista, kahdenneksitoista Hasabja poikineen ja veljineen, yhteensä kaksitoista, kolmanneksitoista Subael poikineen ja veljineen, yhteensä kaksitoista, neljänneksitoista Mattitja poikineen ja veljineen, yhteensä kaksitoista, viidenneksitoista Jeremot poikineen ja veljineen, yhteensä kaksitoista, kuudenneksitoista Hananja poikineen ja veljineen, yhteensä kaksitoista, seitsemänneksitoista Josbekasa poikineen ja veljineen, yhteensä kaksitoista, kahdeksanneksitoista Hanani poikineen ja veljineen, yhteensä kaksitoista, yhdeksänneksitoista Malloti poikineen ja veljineen, yhteensä kaksitoista, kahdenneksikymmenenneksi Eliata poikineen ja veljineen, yhteensä kaksitoista, kahdenneksikymmenenneksiyhdenneksi Hotir poikineen ja veljineen, yhteensä kaksitoista, kahdenneksikymmenenneksikahdenneksi Giddalti poikineen ja veljineen, yhteensä kaksitoista, kahdenneksikymmenenneksikolmanneksi Mahasiot poikineen ja veljineen, yhteensä kaksitoista, ja kahdenneksikymmenenneksineljänneksi Romamti-Eser poikineen ja veljineen, yhteensä kaksitoista.
Portinvartijat
Portinvartijoiden osastot olivat seuraavat:
Korahin suvusta oli Meselemja, Koren poika, Asafin jälkeläisiä. Meselemjan pojat: esikoinen oli Sakarja, toinen Jediael, kolmas Sebadja, neljäs Jatniel, viides Elam, kuudes Johanan, seitsemäs Eljoenai. Obed-Edomin pojat: esikoinen oli Semaja, toinen Josabad, kolmas Joah, neljäs Sakar, viides Netanel, kuudes Ammiel, seitsemäs Isaskar, kahdeksas Peulletai. Näin Jumala oli häntä siunannut. Hänen pojalleen Semajalle syntyi poikia, joista tuli sukunsa johtajia, sillä he olivat pystyviä miehiä. Semajan pojat olivat Otni, Rafael, Obed, Elsabad ja hänen veljensä Elihu ja Semakja, pystyviä miehiä. Obed-Edomin poikia ja heidän poikiaan ja veljiään oli yhteensä kuusikymmentäkaksi, ja he kaikki olivat pystyviä ja työssään tarmokkaita miehiä. Meselemjan poikia ja veljiä, pystyviä miehiä, oli kahdeksantoista. Myös Hosalla, joka oli Merarin jälkeläisiä, oli poikia. Simri oli päämies; vaikka hän ei ollut esikoinen, hänen isänsä oli asettanut hänet päämieheksi. Toinen oli Hilkia, kolmas Tebalja, neljäs Sakarja. Kaikkiaan Hosan poikia ja veljiä oli kolmetoista.
Näiden portinvartijoiden osastoille oli tehtävät jaettu miesluvun mukaan. Vartijoiden tehtävänä oli palvella veljiensä tavoin Herran temppelissä. He arpoivat keskenään portit, ja pienet ja suuret suvut olivat tässä tasaveroisia. Itäinen portti tuli Selemjan osalle. Sitten heitettiin arpaa hänen pojalleen Sakarjalle, joka oli taitava neuvonantaja, ja hänen osalleen tuli pohjoinen portti. Obed-Edomille tuli eteläinen portti ja hänen pojilleen varastohuone. Suppimille ja Hosalle tuli läntinen portti ja Salleketportti, jonka kohdalta tie nousee rinnettä ylös.
Vartiotehtävät jaettiin näin: itäpuolella oli joka päivä kuusi miestä, pohjoispuolella joka päivä neljä, eteläpuolella neljä ja kummankin varastohuoneen kohdalla kaksi miestä. Länsipuolella oli tien kohdalla neljä miestä ja Parbarissa kaksi. Nämä olivat Korahin ja Merarin sukuihin kuuluvien portinvartijoiden osastot.
Aarrekammioiden vartijat
Muutamia näiden leeviläisten veljiä oli asetettu vartioimaan temppelin aarteita ja pyhiä lahjoja. Gersonin sukuun kuuluvan Laedanin jälkeläisistä olivat Jehielin pojat Laedanin sukuhaaran päämiehiä. Heistä kaksi, Setam ja hänen veljensä Joel, oli asetettu vartioimaan Herran temppelin aarteita. Muut aarteiden vartijat kuuluivat Amramin, Jisharin, Hebronin ja Ussielin sukuihin.
Aarteiden vartijoiden päällikkönä oli Sebuel, Mooseksen pojan Gersomin jälkeläinen. Gersomin veljen Elieserin poika oli Rehabja, tämän poika Jesaja, tämän Joram, tämän Sikri, tämän Selomot. Selomot oli veljineen asetettu vartioimaan niitä pyhiä aarteita, jotka kuningas Daavid, sukujen päämiehet sekä tuhannen- ja sadanpäälliköt ja muut sotaväen päälliköt olivat pyhittäneet Jumalalle. Ne olivat sotasaalista, jonka he olivat pyhittäneet Herran temppeliä varten. Myös kaikki, mitä profeetta Samuel sekä Saul, Kisin poika, Abner, Nerin poika, ja Joab, Serujan poika, olivat Herralle pyhittäneet, oli Selomotin ja hänen veljiensä valvonnassa.
Leeviläisten muita tehtäviä
Jisharin sukuun kuuluvan Kenanjan ja hänen poikiensa tehtäväksi annettiin toimia maallisissa asioissa israelilaisten virkamiehinä ja tuomareina. Hebronin sukuun kuuluva Hasabja ja hänen sukunsa miehet, tuhatseitsemänsataa pystyvää miestä, asetettiin hoitamaan sekä uskonnollisia että kuninkaan hallintoon kuuluvia asioita Jordanin länsipuolella asuvien israelilaisten keskuudessa. Hebronin sukuun kuuluva Jeria oli hebronilaisten päämies. Daavidin neljäntenäkymmenentenä hallitusvuotena heidät tutkittiin sukuluetteloiden mukaan, ja ilmeni, että Gileadin Jaeserissa oli joukko pystyviä tämän suvun miehiä. Kuningas Daavid asetti Jerian ja hänen sukunsa miehet, kaksituhattaseitsemänsataa pystyvää miestä, sukuhaarojensa päämiehiä kaikki, hoitamaan sekä uskonnollisia että kuninkaan hallintoon kuuluvia asioita Ruubenin ja Gadin heimon ja itäisten manasselaisten alueella.
Sotajoukon päälliköt ja heimojen johtajat
Tässä ovat lueteltuina israelilaiset sukujen päämiehet, tuhannen- ja sadanpäälliköt ja kuninkaan palveluksessa olevat hallintomiehet, joiden tehtävänä oli huolehtia sotaväenosastoista. Kautta vuoden nämä osastot palvelivat vuorotellen kuukauden kerrallaan, ja kunkin osaston vahvuus oli 24 000 miestä. Ensimmäistä osastoa, joka palveli ensimmäisessä kuussa, johti Jasobeam, Sabdielin poika; hänen osastossaan oli 24 000 miestä. Hän oli Peresin sukua, ja ensimmäisessä kuussa hän oli kaikkien osastonsa upseerien päällikkö. Toisessa kuussa palvelevan osaston päällikkönä oli ahoahilainen Dodai; hänen osastossaan oli 24 000 miestä. Toisena johtajana hänen osastossaan oli Miklot. Kolmannessa kuussa palvelevaa kolmatta osastoa johti päällikkönä Benaja, pappi Jojadan poika; hänen osastossaan oli 24 000 miestä. Tämä Benaja oli yksi Daavidin kolmestakymmenestä sotasankarista. Kun hänestä tuli noiden kolmenkymmenen päällikkö, hänen osastonsa päälliköksi tuli hänen poikansa Ammisabad. Neljäntenä, neljännessä kuussa, oli Asael, Joabin veli, ja hänen jälkeensä hänen poikansa Sebadja; hänen osastossaan oli 24 000 miestä. Viidentenä, viidennessä kuussa, oli päällikkönä Samhut, Serahin sukua; hänen osastossaan oli 24 000 miestä. Kuudentena, kuudennessa kuussa, oli tekoalainen Ira, Ikkesin poika; hänen osastossaan oli 24 000 miestä. Seitsemäntenä, seitsemännessä kuussa, oli pelonilainen Heles, efraimilainen; hänen osastossaan oli 24 000 miestä. Kahdeksantena, kahdeksannessa kuussa, oli husalainen Sibbekai, Serahin sukua; hänen osastossaan oli 24 000 miestä. Yhdeksäntenä, yhdeksännessä kuussa, oli anatotilainen Abieser, Benjaminin heimoa; hänen osastossaan oli 24 000 miestä. Kymmenentenä, kymmenennessä kuussa, oli netofalainen Mahrai, Serahin sukua; hänen osastossaan oli 24 000 miestä. Yhdentenätoista, yhdennessätoista kuussa, oli pireatonilainen Benaja, efraimilainen; hänen osastossaan oli 24 000 miestä. Kahdentenatoista, kahdennessatoista kuussa, oli netofalainen Heldai, Otnielin sukua; hänen osastossaan oli 24 000 miestä.
Israelin heimojen johtajat olivat: Ruubenin heimolla oli johtajana Elieser, Sikrin poika, Simeonin heimolla Sefatja, Maakan poika, leeviläisillä Hasabja, Kemuelin poika, Aaronin suvulla Sadok, Juudan heimolla Elihu, Daavidin veli, Isaskarin heimolla Omri, Mikaelin poika, Sebulonin heimolla Jismaja, Obadjan poika, Naftalin heimolla Jerimot, Asrielin poika, Efraimin heimolla Hoosea, Asasjan poika, Manassen heimon läntisellä puoliskolla Joel, Pedajan poika, Gileadissa asuvalla Manassen heimon puoliskolla Jiddo, Sakarjan poika, Benjaminin heimolla Jaasiel, Abnerin poika, Danin heimolla Asarel, Jerohamin poika. Nämä olivat Israelin heimojen päämiehet.
Daavid ei ottanut luetteloon mukaan kaksikymmenvuotiaita ja sitä nuorempia; heitä oli paljon, sillä Herra oli luvannut tehdä Israelin kansan monilukuiseksi kuin taivaan tähdet. Joab, Serujan poika, oli tosin aloittanut väenlaskun, mutta hän ei saanut sitä päätökseen, koska Israelia kohtasi Jumalan viha. Siksi ei kansan lukumäärää ole kuningas Daavidin aikakirjoissa.
Kuninkaan omaisuuden hoitajat
Kuninkaan aarrekammioiden vartijana oli Asmavet, Adielin poika, ja maaseudun kaupungeissa, kylissä ja linnakkeissa olevien varastojen valvojana oli Jonatan, Ussian poika. Peltotöitä tekeviä maatyöläisiä valvoi Esri, Kelubin poika, viinitarhoja ramalainen Simei, viinivarastoja sefamilainen Sabdi, Sefelan oliivilehtoja ja metsäviikunatarhoja gederiläinen Baal-Hanan ja öljyvarastoja Joas. Saaronissa laiduntavan nautakarjan valvojana oli saaronilainen Sitrai, laaksoissa laiduntavaa nautakarjaa valvoi Safat, Adlain poika, kameleita valvoi ismaelilainen Obil, aaseja meronotilainen Jehdeja, lampaita ja vuohia hagarilainen Jasis. He kaikki olivat kuningas Daavidin omaisuuden ylivalvojia.
Daavidin lähimmät miehet
Daavidin neuvonantajana oli hänen setänsä Jonatan, viisas ja oppinut mies, ja kuninkaan poikien kasvattajana oli Jehiel, Hakmonin poika. Myös Ahitofel oli kuninkaan neuvonantaja, ja arkilainen Husai oli kuninkaan lähin mies. Ahitofelin jälkeen neuvonantajina olivat Jojada, Benajan poika, ja Abjatar. Kuninkaan sotajoukon päällikkönä oli Joab.
Facebook-ryhmä
Päivän materiaali tulee myös omaan Facebook-ryhmäänsä. Keskustellaan yhdessä!
Liity mukaan Facebook-ryhmään tämän linkin kautta.
Livekirkko
Tämä päivittäinen katkelmajaottelu on Livekirkko ry:n raamatunlukuohjelmasta, jonka perusteella luemme Raamatun kronologisesti kannesta kanteen vuoden aikana.
Meillä on evankeliumi tehtävänä. Livekirkko tarjoaa kristillistä sisältöä ihmisille siellä, missä he ovat.
Raamatunkäännös vuoden 1992 kirkkoraamatun mukaan. Tekijänoikeudet kirkon keskusrahasto.
