Päivän teksti
Sisarukset Ohola ja Oholiba
Minulle tuli tämä Herran sana:
»Ihminen, oli kaksi naista, saman äidin tyttäriä, ja he harjoittivat haureutta Egyptissä. Jo nuorina he siellä harjoittivat haureutta: miehet likistelivät heidän tytönrintojaan, hivelivät heidän nännejään. Heistä vanhempi oli nimeltään Ohola, ja hänen sisarensa oli Oholiba. He tulivat minun omikseni ja synnyttivät poikia ja tyttäriä. Tätä tarkoittavat heidän nimensä: Ohola on Samaria, Oholiba on Jerusalem.
»Mutta Ohola, vaikka oli minun, harjoitti yhä haureutta. Hänen verensä veti assyrialaisiin, heidät hän otti rakastajikseen, nuo soturit, joilla oli purppuraviitat, nuo käskijät ja päälliköt, nuo komeat nuorukaiset, jotka ajoivat sotavaunuilla. Heille hän lahjoitti irstaan lempensä, kaikille noille Assyrian valiomiehille. Hän makasi jokaisen kanssa, johon tunsi halua, ja saastutti itsensä heidän epäjumalillaan. Hän jatkoi rietasta elämäänsä, jonka nuorena oli Egyptissä aloittanut – jo silloin miehet makasivat hänen kanssaan, hivelivät hänen tytönrintojaan ja purkivat himonsa häneen. Sen tähden minä jätin hänet rakastajiensa armoille, annoin hänet assyrialaisille, joihin hänen himonsa paloi. He riisuivat hänet alasti, veivät pois hänen poikansa ja tyttärensä ja surmasivat hänet miekalla lyöden. Näin he panivat hänen rangaistuksensa täytäntöön, ja hänestä tuli varoittava esimerkki kaikille naisille.
»Oholiba, hänen sisarensa, näki kaiken tämän. Mutta siitä hänen himonsa vain yltyi, ja hän ryvetti itsensä irstailuissa vielä pahemmin kuin hänen sisarensa. Hän himoitsi assyrialaisia, noita käskijöitä ja päälliköitä, noita upeasti pukeutuneita taistelijoita ja sotavaunujen ajajia, kaikkia noita komeita nuorukaisia. Minä näin, miten hänkin ryvetti itsensä – samaa tietä he kulkivat molemmat. Mutta hän meni haureudessaan vieläkin pitemmälle. Hän näki seinillä miehenkuvia, punavärillä piirrettyjä Kaldean miehiä. Niillä oli vyötäisillään lannevaate ja päässä muhkea päähine, ja niillä oli soturin ylväs näkö. Ne olivat Babylonian poikia, Kaldean maan kasvatteja, ja ensi näkemältä hänen himonsa syttyi. Hän lähetti sananviejiä heidän maahansa Kaldeaan, ja niin babylonialaiset tulivat, tulivat hänen vuoteeseensa ja makasivat hänen kanssaan. He saastuttivat hänet irstaudellaan, ja kun hän ryvettyi heistä, hänen himonsa sammui. Mutta hän oli tuonut haureutensa kaikille julki ja paljastanut kaikille häpynsä, ja niin hän kävi minulle vastenmieliseksi, niin kuin oli käynyt hänen sisarensa. Silti hän jatkoi entistä menoaan. Hän muisteli nuoruutensa päiviä, irstasta elämäänsä Egyptissä, ja hänen mielensä paloi Egyptin himokkaisiin miehiin, joilla oli elin kuin aasilla ja jotka sinkosivat siementään kuin orhi.
»Sinä kaihosit syntistä nuoruuttasi, tuota aikaa, jolloin Egyptin miehet hivelivät nännejäsi ja likistelivät nuoria rintojasi. Sen tähden, Oholiba, sanoo Herra Jumala: Minä yllytän rakastajasi sinua vastaan, nuo jotka kävivät sinulle vastenmielisiksi. Joka taholta minä tuon heidät sinun kimppuusi: babylonialaiset ja kaikki kaldealaiset, Pekodin, Soan ja Koan miehet ja heidän kanssaan kaikki assyrialaiset, nuo komeat nuorukaiset, kaikki käskijöitä ja päälliköitä, maineikkaita sankareita ja ylväitä vaunusotureita kaikki. He käyvät kimppuusi pohjoisesta, tuovat jyrisevät vaununsa ja eri kansoista kokoamansa sotajoukon, ja niin olet kohta saarroksissa, joka puolella on kilpeä ja kypärää. Minä annan heille tuomiovallan, ja he tuomitsevat sinut omien lakiensa mukaan. Minä annan sinun tuntea vihani, annan heidän purkaa kaiken raivonsa sinuun. He leikkaavat sinulta nenän ja korvat, ja sotajoukkosi rippeet kaatuvat miekkaan. He vievät pois poikasi ja tyttäresi, ja jäljelle jääneet palavat tulessa. He raastavat vaatteet yltäsi ja repivät korusi pois. Niin minä teen lopun iljettävistä teoistasi, riettaudesta, jota Egyptistä alkaen harjoitit. Enää et niitä kaihoa, enää et kaipaa Egyptiin.
»Näin sanoo Herra Jumala: Minä annan sinut niiden käsiin, joita sinä vihaat, niiden, jotka kävivät sinulle vastenmielisiksi. He purkavat sinuun vihansa ja ottavat kaiken mitä olet hankkinut, he jättävät sinut makaamaan alastomana ja paljaana, niin että kaikki näkevät portonhäpysi. Omilla iljettävillä teoillasi ja omalla irstaudellasi sinä olet valmistanut kohtalosi, juoksemalla himoissasi vieraiden perässä ja rypemällä heidän epäjumaliensa edessä. Samaa tietä olet kulkenut kuin sisaresi kulki, ja saman maljan minä annan sinun juodaksesi.
»Näin sanoo Herra Jumala:
– Tyhjennä sisaresi malja,
syvä ja suuri.
Se on täytetty ivalla ja pilkalla
piripintaan, kukkuroilleen,
ja sinä juovut tuskasta.
Se on kauhun ja tuhon malja,
sisaresi Samarian malja.
Sen sinä juot, ryystät pohjia myöten,
sinä puret maljan sirpaleiksi
ja revit verille rintasi.
Minä, Herra, olen puhunut.
Näin sanoo Herra Jumala.
»Sen tähden sanoo Herra Jumala: Sinä unohdit minut, sinä käänsit minulle selkäsi. Kärsi siis sinäkin, kanna irstauden ja iljettävien tekojesi seuraukset.»
Ja Herra sanoi minulle:
»Ihminen, tuomitse Ohola ja Oholiba. Puhu heille, paljasta heidän iljettävät tekonsa. He ovat avionrikkojia, ja heidän kätensä ovat veren tahraamat. He ovat harjoittaneet haureutta epäjumaliensa kanssa, ja jopa poikansa, jotka he minulle synnyttivät, he heittivät tuleen, epäjumalien ruoaksi. Eikä siinä kaikki: sinä samana päivänä he saastuttivat minun pyhäkköni! He pitivät minun sapattiani pilkkanaan. Kun he olivat teurastaneet poikiaan epäjumaliensa ruoaksi, he samana päivänä menivät minun pyhäkkööni ja saastuttivat sen. Näin he tekivät minun huoneessani! Eikä siinäkään kaikki. He lähettivät viestejä miehille kaukaisiin maihin, ja sanan saatuaan miehet tulivat heidän luokseen.
»Sinä olit kylpenyt, olit maalannut silmäsi, pannut yllesi korut ja asettunut upealle vuoteellesi. Sen ääressä oli katettu pöytä, ja sille olit pannut suitsukkeet ja öljyn, jotka olisivat kuuluneet minulle. Jopa autiomaasta oli haalittu joukoittain miehiä, ja ilo oli ylimmillään, he joivat viiniä ja juopuivat ja panivat renkaita molempien naisten ranteisiin ja kauniit otsarivat heidän päähänsä. Mutta minä sanoin: ’Koko ikänsä he ovat harjoittaneet haureutta, ja vielä nytkin, vanhoilla päivillään, he makaavat irstaasti miesten kanssa!’ Miehet tulivat niin kuin porton luo tullaan, niin he tulivat Oholan ja Oholiban, noiden iljettävien naisten luo.
»Mutta oikeamieliset miehet tuomitsevat heidät niin kuin avionrikkojat ja murhaajat tuomitaan – hehän ovat tehneet aviorikoksen ja tahranneet kätensä vereen. Näin sanoo Herra Jumala: Nostettakoon kansa heitä vastaan, jätettäköön heidät ryöstäjien armoille, pelotukseksi muille. Kansa kivittää heidät ja lyö heidät miekalla kuoliaaksi, heidän poikansa ja tyttärensä surmataan ja heidän talonsa poltetaan poroksi. Näin minä juurin siveettömyyden koko maasta, ja kaikki naiset ottavat opikseen eivätkä tee niitä iljettävyyksiä, joita te teitte. Mutta te joudutte vastaamaan siveettömyydestänne, te saatte sovittaa syntinne, joita teitte, kun palvoitte epäjumalianne. Niin te tulette tietämään, että minä olen Herra, Jumala.»
Pata pannaan tulelle
Oli yhdeksäs vuosi, kymmenennen kuun kymmenes päivä, ja minulle tuli tämä Herran sana:
»Ihminen, kirjoita muistiin tämä päivämäärä, juuri tämä. Tänä päivänä on Babylonian kuningas käynyt hyökkäykseen Jerusalemia vastaan. Esitä uppiniskaiselle kansalleni vertaus, sano sille:
»Näin sanoo Herra Jumala:
– Ota pata, pane se tulelle
ja kaada siihen vettä.
Lisää keittolihat,
kaikki hyvät palat,
reidet ja lavat.
Lisää mehukkaat luut,
ota parasta lampaanlihaa.
Lado padan alle puut
ja keitä lihat,
keitä lihat ja luut.
Sillä näin sanoo Herra Jumala:
– Voi kaupunkia, joka on veressä,
voi pataa, joka on ruosteessa
eikä ruosteestaan pääse!
Ota lihat pala palalta pois,
arpomatta, valikoimatta.
Kaupunki on veren tahraama.
Se vuodatti veren kalliolle,
se ei vuodattanut sitä maahan
pölyn peitettäväksi.
Siksi minä vihastuin
ja päätin rangaista kaupunkia.
Minä vuodatan sen oman veren
paljaalle kalliolle,
niin ettei se peity.
Näin sanoo Herra Jumala:
– Voi veren tahraamaa kaupunkia!
Minäkin tuon lisää puita,
ladon niitä päällekkäin
ja sytytän tulen.
Keitän lihat pehmeiksi,
keitän liemen kuiviin,
niin että luut palavat karrelle.
Ja tyhjän padan minä jätän tulelle,
että se kuumenisi
ja alkaisi hehkua,
että sen kuona sulaisi,
ruoste palaisi pois.
Turhaa kaikki!
Pata on paksussa ruosteessa,
tuli ei siihen pysty.
Sinä, yltä päältä saastainen,
et liastasi puhdistunut,
vaikka minä sinua puhdistin.
Puhdas ja saastaton sinusta tulee
vasta sitten, kun puran vihani sinuun.
Minä, Herra, olen puhunut.
Niin käy,
niin minä teen,
minä en päätöstäni muuta,
en sääli enkä säästä.
Tekojesi mukaan saat tuomiosi.
Näin sanoo Herra Jumala.»
Profeetan murhe ennusmerkkinä
Minulle tuli tämä Herran sana:
»Ihminen, minä otan sinulta äkisti silmiesi ilon, mutta älä osoita suruasi, älä itke, älä vuodata kyyneleitä. Vaienna huokauksesi, älä järjestä valittajaisia, kiedo päähine päähäsi ja pane kengät jalkaasi niin kuin muulloinkin, älä peitä kasvojasi äläkä syö suruleipää.»
Minä puhuin aamulla kansalle, ja illalla vaimoni kuoli. Seuraavana aamuna tein saamani käskyn mukaan, ja ihmiset sanoivat minulle: »Miksi teet noin? Onko se jokin merkki meille?»
Minä sanoin heille: »Minulle tuli tämä Herran sana:
»Sano Israelin kansalle: Näin sanoo Herra Jumala: Minä annan saastuttaa temppelini, teidän turvanne ja ylpeytenne, teidän silmienne ilon ja kaipauksenne kohteen. Teidän poikanne ja tyttärenne, jotka te jätitte jälkeenne, saavat surmansa. Silloin te teette niin kuin minä nyt teen. Te ette peitä kasvojanne ettekä syö suruleipää, te pidätte päähineen päässä ja kengät jalassa, te ette itke ettekä järjestä valittajaisia vaan riudutte syntienne tähden ja huokaatte omissa oloissanne. Hesekiel on teille merkkinä: niin kuin hän tekee, niin teette myös te. Kun se tapahtuu, te tiedätte, että minä olen Herra, Jumala.
»Ja sinä, ihminen! Sinä päivänä, jona minä otan heiltä turvapaikan pois ja riistän heidän kalleimman aarteensa, heidän silmiensä ilon ja kaipauksensa kohteen, ja otan heidän poikansa ja tyttärensä, sinä päivänä saapuu luoksesi eräs pakoon päässyt ja kertoo sinulle kaiken tämän. Sinä päivänä, silloin kun tuo pakolainen tulee, sinun suusi aukeaa jälleen, sinä puhut etkä enää ole mykkä. Sinä olet heille merkkinä, ja he tulevat tietämään, että minä olen Herra.»
Ammonilaisten tuomio
Minulle tuli tämä Herran sana:
»Ihminen, käännä katseesi kohti Ammonin maata ja julista sen kansalle tuomio. Sano sille: Kuule Herran Jumalan sana. Näin sanoo Herra Jumala: Sinä ilkuit ja sanoit: ’Siitä sait’, kun minun temppelini saastutettiin, kun Israelin maata hävitettiin ja kun Juudan kansaa vietiin vankina vieraaseen maahan. Sen tähden minä annan sinut idän kansojen käsiin, ja ne pystyttävät leirinsä sinun alueillesi ja asettuvat sinun maillesi asumaan, syövät kaiken mitä maasi tuottaa ja juovat kaiken maitosi. Minä annan kamelien kaluttavaksi Rabban ja teen koko Ammonin maasta lammaslaitumen, ja silloin te tiedätte, että minä olen Herra.
»Näin sanoo Herra Jumala: Sinä olit täynnä vahingoniloa, löit käsiäsi yhteen, tömistit jalkojasi ja pilkkasit ja nauroit Israelin maata. Sen tähden minä kohotan käteni ja annan sinut kansojen ryöstettäväksi, minä hävitän sinut tyystin kansojen joukosta, pyyhin sinut maiden joukosta pois ja hävitän sinut lopullisesti. Silloin sinä tiedät, että minä olen Herra.
Moabilaisten tuomio
»Näin sanoo Herra Jumala: Moabilaiset ovat ilkkuneet: ’Juudan on käynyt niin kuin kaikkien muiden kansojen.’ Sen tähden minä revin Moabin harjanteelta sen kaupungit, hävitän viimeistä myöten sen kaunistukset: Bet-Jesimotin, Baal-Meonin ja Kirjataimin. Minä annan sen idän kansojen käsiin, yhtä lailla kuin ammonilaiset, joita ei enää lueta kansojen joukkoon. Minä panen täytäntöön moabilaisten tuomion, ja silloin he tietävät, että minä olen Herra.
Edomilaisten tuomio
»Näin sanoo Herra Jumala: Edom on julmasti kostanut Juudan kansalle, ja näin se on rikkonut Herraa vastaan. Sen tähden Herra Jumala sanoo: Minä kohotan käteni ja hävitän Edomista ihmiset ja eläimet, minä muutan koko maan rauniokasaksi ja surmaan joka ainoan ihmisen Temanista Dedaniin asti. Oman kansani, israelilaiset, minä panen toteuttamaan kostoni, ja he tekevät Edomille sen, mitä vihani vaatii. Niin saa Edom tuntea minun kostoni. Näin sanoo Herra Jumala.
Filistealaisten tuomio
»Näin sanoo Herra Jumala: Filistealaiset ovat kostaneet Juudalle. Ikimuistoisen vihansa ajamina ja kaunaa ja inhoa täynnä he ovat levittäneet tuhoa. Sen tähden Herra Jumala sanoo: Minä kohotan käteni ja rankaisen filistealaisia, minä hävitän kreetit ja tuhoan kaikki merenrannan asukkaat. Minä kostan heille kovalla kädellä, ankarasti minä rankaisen heitä, ja silloin, kostoni kohdatessa heidät, he tietävät, että minä olen Herra.»
Facebook-ryhmä
Päivän materiaali tulee myös omaan Facebook-ryhmäänsä. Keskustellaan yhdessä!
Liity mukaan Facebook-ryhmään tämän linkin kautta.
Livekirkko
Tämä päivittäinen katkelmajaottelu on Livekirkko ry:n raamatunlukuohjelmasta, jonka perusteella luemme Raamatun kronologisesti kannesta kanteen vuoden aikana.
Meillä on evankeliumi tehtävänä. Livekirkko tarjoaa kristillistä sisältöä ihmisille siellä, missä he ovat.
Raamatunkäännös vuoden 1992 kirkkoraamatun mukaan. Tekijänoikeudet kirkon keskusrahasto.
