Päivän teksti
Midianilaisia vastaan tehty kostoretki
Herra sanoi Moosekselle: »Kosta midianilaisille heidän pahat tekonsa, joita he ovat tehneet Israelia vastaan. Sitten sinut otetaan isiesi luo.»
Mooses sanoi kansalle: »Varustakaa joukostanne miehiä sotaretkelle. Heidän tulee lähteä midianilaisia vastaan kostamaan Herran puolesta. Lähettäkää sotaan tuhat miestä kustakin Israelin heimosta.» Israelin sotajoukoista valittiin tuhat miestä heimoa kohden eli kaikkiaan kaksitoistatuhatta asekelpoista miestä. Tämän joukon, tuhat miestä jokaisesta heimosta, Mooses lähetti sotaretkelle ja heidän kanssaan Pinehasin, pappi Eleasarin pojan, jonka huostassa olivat pyhät esineet ja merkinantotorvet.
Sotajoukko hyökkäsi Midianin maahan noudattaen käskyä, jonka Herra oli Moosekselle antanut, ja tappoi kaikki miehet. Surmattujen joukossa olivat midianilaisten viisi kuningasta, Evi, Rekem, Sur, Hur ja Reba. Israelilaiset löivät kuoliaaksi myös Bileamin, Beorin pojan. He ottivat vangiksi naiset ja lapset ja saivat ryöstösaaliiksi midianilaisten kaikki juhdat, kaiken karjan ja muun omaisuuden. He polttivat midianilaisten asuttamat kylät ja heidän leiripaikkansa, ottivat mukaansa kaiken keräämänsä saaliin, niin ihmiset kuin eläimetkin, ja toivat vankinsa ja muun saaliin Mooseksen, pappi Eleasarin ja Israelin kansan eteen leiriin, joka oli Moabin tasangolla Jordanin varrella vastapäätä Jerikoa. Mooses, pappi Eleasar ja kansan päämiehet lähtivät leirin ulkopuolelle heitä vastaan.
Mooses vihastui sotajoukon johtajiksi määrätyille tuhannen miehen ja sadan miehen päälliköille, kun he palasivat sotaretkeltä, ja sanoi heille: »Oletteko jättäneet henkiin kaikki naiset? Juuri nuo naiset tekivät Bileamin neuvon mukaan ja saivat israelilaiset luopumaan Herrasta ja antautumaan Baal-Peorin palvojiksi. Sen tähden Herran kansaa kohtasi vitsaus. Tappakaa siis lapsista kaikki pojat ja tappakaa myös jokainen nainen, joka on maannut miehen kanssa. Mutta tytöt, jotka eivät ole maanneet miehen kanssa, saatte ottaa itsellenne. Teidän tulee oleskella leirin ulkopuolella seitsemän päivää, ja jokaisen, joka on surmannut jonkun tai koskettanut surmattua, tulee puhdistautua kolmantena ja seitsemäntenä päivänä; tämä koskee sekä teitä että vankejanne. Teidän on puhdistettava myös jokainen vaatekappale ja kaikki, mikä on valmistettu nahasta tai vuohenkarvoista, sekä jokainen puuesine.»
Pappi Eleasar sanoi sodasta palanneille sotilaille: »Tämä on säädös, jonka Herra on antanut Moosekselle: Teidän on käytettävä tulessa kulta, hopea, pronssi, rauta, tina ja lyijy, kaikki, mikä kestää tulta, ja niin se tulee puhtaaksi. Lisäksi ne tulee vielä puhdistaa puhdistusvedellä, ja sillä on puhdistettava myös kaikki, mikä ei kestä tulta. Seitsemäntenä päivänä peskää vaatteenne, ja niin te tulette puhtaiksi ja saatte tulla leiriin.»
Saaliin jakaminen
Herra sanoi Moosekselle: »Sinun, pappi Eleasarin ja sukukuntien päämiesten tulee laskea sotasaaliiksi otettujen ihmisten ja eläinten lukumäärä. Jaa saalis kahtia sotaretkellä olleiden ja muun kansan kesken. Ota Herralle kuuluvana verona sotaretkeen osallistuneilta sotilailta aina yksi viidestäsadasta vangiksi otetusta ihmisestä ja samoin yksi viidestäsadasta naudasta, aasista, lampaasta ja vuohesta. Nämä tulee ottaa sotilaille kuuluvasta osuudesta Herralle tulevana uhrilahjana, ja ne on annettava pappi Eleasarille. Muille israelilaisille kuuluvasta osuudesta sinun tulee ottaa aina yksi viidestäkymmenestä vangista, samoin yksi viidestäkymmenestä naudasta, aasista, lampaasta, vuohesta ja muusta eläimestä ja antaa ne leeviläisille, jotka hoitavat tehtäviä Herran telttamajassa.»
Mooses ja pappi Eleasar tekivät Mooseksen Herralta saaman käskyn mukaan. Saalista oli sotilaiden itselleen ryöstämän irtaimen omaisuuden lisäksi 675 000 lammasta ja vuohta, nautakarjaa 72 000 päätä ja aaseja 61 000, ja ihmisiä, tyttöjä, jotka eivät olleet maanneet miehen kanssa, oli kaikkiaan 32 000.
Sotaretkeen osallistuneiden osuus, puolet saaliista, oli 337 500 lammasta ja vuohta, ja Herralle kuuluva vero oli siten 675 eläintä. Nautakarjaa sotilaat saivat 36 000 päätä, joista Herralle kuuluva vero oli 72 eläintä; aaseja oli 30 500 ja niistä Herralle kuuluva vero 61 eläintä, ja ihmisiä, vankeja, oli 16 000, joista Herralle kuuluva vero oli 32 henkeä. Mooses luovutti tämän veron, Herralle kuuluvan uhrilahjan, pappi Eleasarille, niin kuin Herra oli käskenyt.
Muille israelilaisille tuleva puolikas siitä saaliista, jonka Mooses jakoi heidän ja sotaretkellä olleiden kesken, oli 337 500 lammasta ja vuohta, nautakarjaa 36 000 päätä, aaseja 30 500 ja vankeja 16 000. Tästä osuudesta Mooses otti aina yhden viidestäkymmenestä ihmisestä ja eläimestä ja antoi ne Herran käskyn mukaisesti leeviläisille, jotka hoitivat tehtäviä Herran telttamajassa.
Sotajoukon johtajiksi määrätyt miehet, tuhannen miehen ja sadan miehen päälliköt, tulivat Mooseksen luo ja sanoivat hänelle: »Me, sinun palvelijasi, olemme laskeneet komennossamme olevien sotilaiden määrän, eikä heistä puutu ainoatakaan. Toivomme saavamme sovituksen Herran edessä, ja siksi tuomme nyt itse kukin Herralle uhrilahjaksi niitä kultakoruja, joita olemme saaneet haltuumme: nilkkarenkaita, rannerenkaita, sormuksia, korvarenkaita ja riipuksia.»
Mooses ja pappi Eleasar ottivat heiltä vastaan nämä kultakorut. Kultaa, jonka tuhannen miehen ja sadan miehen päälliköt toivat uhrilahjaksi Herralle, oli kaikkiaan 16 750 sekeliä. Sotamiehet pitivät ryöstämänsä saaliin itsellään. Mooses ja pappi Eleasar ottivat päälliköiden tuoman kullan ja veivät sen pyhäkkötelttaan, jotta Herra muistaisi, mitä israelilaiset olivat tehneet.
Jordanin itäpuolelle asettuvat heimot
Ruubenin ja Gadin heimoilla oli hyvin suuret karjalaumat. Havaittuaan, että Jaeserin ja Gileadin seudut sopivat hyvin laidunmaaksi, näiden heimojen miehet menivät Mooseksen, pappi Eleasarin ja kansan johtomiesten puheille ja sanoivat: »Atarot, Dibon, Jaeser, Nimra, Hesbon, Eleale, Sebam, Nebo ja Beon, nämä tienoot, jotka Herra on valloittanut Israelin kansalle, ovat hyvää laidunmaata, ja meillä, sinun palvelijoillasi, on paljon karjaa.» He sanoivat vielä: »Jos tahdot osoittaa suopeuttasi, niin anna nuo maat meidän omiksemme. Älä vie meitä Jordanin toiselle puolelle.»
Mutta Mooses sanoi Gadin ja Ruubenin miehille: »Pitäisikö teidän saada asettua tänne asumaan kaikessa rauhassa, kun toiset israelilaiset lähtevät sotaan? Vai aiotteko viedä muilta halun jatkaa matkaa siihen maahan, jonka Herra on Israelille luvannut? Samalla tavoin tekivät myös teidän isänne, kun olin lähettänyt heidät Kades-Barneasta katsomaan sitä maata. Käytyään Eskolinlaaksossa ja tutkittuaan maata he veivät israelilaisilta halun päästä siihen maahan, jonka Herra oli heille luvannut. Silloin syttyi Herran viha ja hän vannoi: ’Koska miehet, jotka lähtivät Egyptistä, kaksikymmenvuotiaat ja sitä vanhemmat, eivät uskollisesti seuranneet minua, he eivät saa nähdä sitä maata, josta valallani annoin lupauksen Abrahamille, Iisakille ja Jaakobille. Sen näkevät vain kenasilainen Kaleb, Jefunnen poika, ja Joosua, Nunin poika, jotka ovat uskollisesti noudattaneet Herran tahtoa.’ Herran viha syttyi silloin Israelia vastaan, ja hän antoi israelilaisten harhailla autiomaassa neljäkymmentä vuotta, kunnes koko se sukupolvi, joka oli rikkonut Herran tahtoa vastaan, oli kuollut. Nyt te syntisten sikiöt astutte isienne jälkiä ja saatte näin Herran vihan kääntymään vieläkin kiivaammin Israelia vastaan! Jos te nyt kieltäydytte seuraamasta Herraa, hän jättää Israelin vielä pitemmäksi ajaksi autiomaahan, ja silloin te olette saattaneet tämän kansan tuhoon.»
He astuivat lähemmäksi Moosesta ja sanoivat: »Me tahdomme vain rakentaa tänne aitauksia lammas- ja vuohilaumojamme varten ja kaupunkeja vanhustemme, vaimojemme ja lastemme turvaksi. Me itse varustaudumme ja riennämme taistelemaan israelilaisten etunenässä, kunnes olemme saattaneet muut asuinsijoilleen, mutta naisemme ja lapsemme voivat sillä aikaa asua linnoitetuissa kaupungeissa turvassa tämän maan asukkailta. Palaamme kotiin vasta sitten, kun jokainen israelilainen on saanut oman perintömaansa. Emme enää vaadi muiden rinnalla osuutta Jordanin takaisista maista, jos saamme itsellemme osuuden täältä Jordanin itäpuolelta.»
Mooses sanoi heille: »Jos teette niin kuin nyt lupaatte, jos siis varustaudutte Herran sotaan ja jos jokainen asekelpoinen mies teidän joukostanne lähtee Jordanin tuolle puolen ja taistelee, kunnes viholliset on tuhottu, eikä kukaan teistä palaa, ennen kuin maa on voitettu Herran omaksi, silloin te olette täyttäneet velvollisuutenne Herraa ja Israelia kohtaan, ja Herra antaa nämä seudut teille. Mutta jos ette tee niin, te teette syntiä Herraa vastaan, ja muistakaa, että silloin joudutte kantamaan syntienne seuraukset. Rakentakaa siis kaupunkeja naistenne ja lastenne turvaksi ja aitauksia lampaitanne ja vuohianne varten, mutta pitäkää myös, minkä lupasitte.»
Gadin ja Ruubenin miehet sanoivat Moosekselle: »Me, sinun palvelijasi, teemme, niin kuin sinä käsket. Vanhuksemme, vaimomme ja lapsemme sekä lampaamme, vuohemme ja muut eläimemme saavat jäädä tänne Gileadin kaupunkeihin, mutta kaikki taistelukelpoiset miehemme lähtevät Herran sotaan joen tuolle puolen, niin kuin sinä käskit.»
Silloin Mooses antoi heitä koskevan määräyksen pappi Eleasarille ja Joosualle, Nunin pojalle, sekä Israelin heimojen ja sukukuntien päämiehille. Hän sanoi: »Jos Gadin ja Ruubenin heimojen kaikki taistelukelpoiset miehet lähtevät teidän kanssanne Jordanin toiselle puolelle Herran sotaan ja te otatte haltuunne tuon maan, niin antakaa Gileadin maa heidän omakseen. Mutta jos he eivät lähde sotaan Kanaaninmaahan, joen länsipuolelle teidän avuksenne, heidän on tyydyttävä siihen osaan, joka heille sieltä annetaan.»
Gadin ja Ruubenin miehet vastasivat tähän: »Me teemme, niin kuin Herra on käskenyt. Me lähdemme Herran sotaan Kanaaninmaahan ja saamme näin itsellemme perintöosuuden Jordanin tältä puolen.»
Sitten Mooses antoi Gadin ja Ruubenin heimoille sekä Manassen heimon toiselle puoliskolle amorilaisten kuninkaan Sihonin sekä Basanin kuninkaan Ogin valtakunnat kaupunkeineen ja niitä ympäröivine maa-alueineen. Gadin heimo rakensi uudelleen Dibonin, Atarotin, Aroerin, Atrot-Sofanin, Jaeserin, Jogbehan, Bet-Nimran ja Bet-Haranin kaupungit ja niiden muurit sekä aitauksia lampaita ja vuohia varten. Ruubenin heimo rakensi uudelleen Hesbonin, Elealen, Kirjataimin, Nebon ja Baal-Meonin – näillä oli myös toiset nimet – sekä Sibman. Tässä mainitut nimet annettiin uudelleen rakennetuille kaupungeille.
Manassen pojan Makirin jälkeläiset lähtivät Gileadiin, valloittivat sen ja tuhosivat siellä asuvat amorilaiset. Mooses antoi Manassen pojan Makirin suvulle Gileadin, ja tämä suku asettui sinne asumaan. Myös Manassen heimoon kuuluva Jair lähti liikkeelle, valloitti Gileadissa olevat leirikylät ja nimesi ne Jairin leirikyliksi. Myös Nobah lähti samoille seuduille, valloitti Kenatin ja sitä ympäröivät kylät ja antoi alueelle nimeksi Nobah oman nimensä mukaan.
Israelilaisten leiripaikat autiomaassa
Nämä ovat israelilaisten pysähdyspaikat siitä alkaen, kun he Mooseksen ja Aaronin johtamina lähtivät kaikkine joukkoineen Egyptistä. Joka kerta, kun israelilaiset lähtivät liikkeelle leiripaikastaan, Mooses kirjoitti Herran käskystä muistiin paikan nimen. Tässä on luettelo heidän leiripaikoistaan.
Israelilaiset lähtivät Ramseksesta ensimmäisen kuun viidentenätoista päivänä. He lähtivät pääsiäisen jälkeisenä päivänä Herran johdolla matkaan kaikkien egyptiläisten nähden. Egyptiläiset olivat juuri hautaamassa esikoisiaan. Herra oli ne surmannut ja näin antanut tuomionsa kohdata egyptiläisten jumalia.
Ramseksesta israelilaiset siirtyivät Sukkotiin ja leiriytyivät sinne. Sukkotin jälkeen he leiriytyivät Etamiin, autiomaan laitaan. Lähdettyään Etamista he palasivat Pi-Hirotiin, joka on vastapäätä Baal-Sefonia, ja leiriytyivät Migdolin luo. Pi-Hirotin luota lähdettyään he kulkivat meren poikki autiomaahan, vaelsivat kolmen päivän matkan Etamin autiomaassa ja leiriytyivät Maraan. Marasta he siirtyivät Elimiin. Elimissä oli kaksitoista lähdettä ja seitsemänkymmentä palmua, ja he leiriytyivät sinne. Heidän seuraava leiripaikkansa Elimin jälkeen oli Kaislameren rannalla. Kaislamereltä he siirtyivät Sinin autiomaahan ja leiriytyivät sinne. Sinin autiomaan jälkeen he leiriytyivät Dofkaan. Dofkan jälkeen he leiriytyivät Alusiin, Alusin jälkeen Refidimiin, mutta siellä ei ollut vettä kansan juotavaksi. Refidimistä he menivät Siinain autiomaahan ja leiriytyivät sinne. Siinain autiomaan jälkeen he leiriytyivät Kibrot-Taavaan, Kibrot-Taavan jälkeen Haserotiin, Haserotin jälkeen Ritmaan, Ritman jälkeen Rimmon-Peresiin, Rimmon-Peresin jälkeen Libnaan, Libnan jälkeen Rissaan, Rissan jälkeen Kehelataan, Kehelatan jälkeen Seferinvuoren luo. Seferinvuoren luota he siirtyivät Haradaan ja leiriytyivät sinne. Haradan jälkeen he leiriytyivät Makhelotiin, Makhelotin jälkeen Tahatiin, Tahatin jälkeen Terahiin, Terahin jälkeen Mitkaan, Mitkan jälkeen Hasmonaan, Hasmonan jälkeen Moserotiin, Moserotin jälkeen Bene-Jaakaniin, Bene-Jaakanin jälkeen Hor-Gidgadiin, Hor-Gidgadin jälkeen Jotbataan, Jotbatan jälkeen Abronaan, Abronan jälkeen Esjon-Geberiin, Esjon-Geberin jälkeen Sinin autiomaahan Kadesiin. Kadesista he siirtyivät Horinvuoren luo Edomin maan rajalle ja leiriytyivät sinne.
Pappi Aaron nousi Herran käskystä Horinvuorelle, ja siellä hän kuoli. Tämä tapahtui neljäkymmentä vuotta israelilaisten Egyptistä lähdön jälkeen, viidennen kuun ensimmäisenä päivänä. Kuollessaan Horinvuorella Aaron oli sadankahdenkymmenenkolmen vuoden ikäinen.
Kanaanilainen Aradin kuningas, joka asui Negevissä, Kanaaninmaan eteläosassa, sai tuolloin tietää, että israelilaiset olivat lähestymässä. Horinvuoren luota lähdettyään israelilaiset kulkivat Salmonaan, jonne he leiriytyivät. Salmonan jälkeen he leiriytyivät Punoniin, sitten Obotiin ja sitten Ijje-Abarimiin Moabin maan rajalle. Ijje-Abarimin jälkeen he leiriytyivät Dibon-Gadiin, sitten Almon-Diblataimiin ja sitten Abarimin vuorille vastapäätä Neboa.
Abarimin vuorilta lähdettyään israelilaiset siirtyivät Moabin tasangolle Jordanin varrelle vastapäätä Jerikoa ja leiriytyivät sinne. Heidän leirialueensa ulottui Bet-Jesimotista Abel-Sittimiin.
Ohjeita maan valloittamista varten
Moabin tasangolla Jordanin varrella vastapäätä Jerikoa Herra sanoi Moosekselle: »Sano israelilaisille: Kun olette menneet Jordanin yli Kanaaninmaahan, hävittäkää tieltänne kaikki sen maan asukkaat. Hävittäkää heidän kiveen veistetyt epäjumalansa, samoin kaikki heidän valetut jumalankuvansa, ja tuhotkaa heidän uhrikukkulansa. Ottakaa maa haltuunne ja asettukaa sinne asumaan, sillä minä annan sen teidän omaksenne. Jakakaa maa suvuittain keskenänne ja toimittakaa jako arpomalla. Mitä suurempi suku on, sitä enemmän teidän on annettava sille maata, mitä pienempi se on, sitä vähemmän. Kunkin suvun tulee saada osuutensa sieltä mistä arpa määrää. Jakakaa maa heimoittain ja suvuittain. Mutta ellette hävitä maan asukkaita tieltänne, niin ne, joiden annatte jäädä jäljelle, pistävät teitä piikkeinä silmiin ja okaina kylkiin, ja he ahdistavat teitä siinä maassa, jossa asutte. Ja sen, minkä olin aikonut tehdä heille, minä teenkin teille.»
Facebook-ryhmä
Päivän materiaali tulee myös omaan Facebook-ryhmäänsä. Keskustellaan yhdessä!
Liity mukaan Facebook-ryhmään tämän linkin kautta.
Livekirkko
Tämä päivittäinen katkelmajaottelu on Livekirkko ry:n raamatunlukuohjelmasta, jonka perusteella luemme Raamatun kronologisesti kannesta kanteen vuoden aikana.
Meillä on evankeliumi tehtävänä. Livekirkko tarjoaa kristillistä sisältöä ihmisille siellä, missä he ovat.
Raamatunkäännös vuoden 1992 kirkkoraamatun mukaan. Tekijänoikeudet kirkon keskusrahasto.
