Joulun aika on kristityille pyhä hetki, ei ainoastaan tunnelman tai perinteiden vuoksi, vaan sen valtavan teologisen totuuden tähden, jota juhla kantaa. Joulun ydin ei löydy lahjapapereista eikä kynttilöiden loisteesta, vaan yhdestä kreikankielisestä sanasta: euangelion, ilosanoma.
Evankeliumi on joulun sykkivä sydän. Ilman evankeliumia joulu on vain talvinen juhla täynnä inhimillistä toivoa ja haikeutta. Mutta evankeliumin kanssa se on maailmankaikkeuden käännekohta. Tässä artikkelissa syvennymme siihen, mitä evankeliumi merkitsee joulunvietossa, kuinka Raamattu kuvaa näitä tapahtumia ja miksi tämä aika on kristityille pyhä.
Kaksi kertomusta, yksi totuus: Raamatulliset näkökulmat jouluun
Joulun tapahtumat on tallennettu pääasiassa kahteen evankeliumiin: Matteuksen ja Luukkaan evankeliumeihin. Molemmat lähestyvät ihmettä eri kulmista, mutta yhdessä ne muodostavat täydellisen kuvan siitä, kuka Jeesus on.
Luukas: Ihmisyyden ja historian evankelista
Luukkaan jouluevankeliumi (Luuk. 2) on se tutuin, jota luemme aattoiltana tai jonka kuulemme jouluaaton kirkkohetkessä. Luukas on historioitsija; hän ankkuroi Jeesuksen syntymän tiettyyn aikaan ja paikkaan, Rooman keisari Augustuksen hallintakauteen.
Luukkaan kertomuksessa korostuu Jumalan inhimillisyys ja nöyryys.
Tallin hämärä: Jumala ei synny Rooman palatseihin vaan eläinten suojaan. Tämä on evankeliumin ydinsanomaa: Jumala tulee sinne, missä on ahdasta, likaista ja arkista.
Paimenet: Ensimmäiset todistajat olivat sosiaalisesti ja uskonnollisesti halveksittuja paimenia. Evankeliumi kuuluu siis ensisijaisesti ”huonoille” ja ”kelpaamattomille”. Luukkaan joulukertomus julistaa, että taivas on auki tavalliselle ihmiselle.
Matteus: Kuninkuus ja profetioiden täyttymys
Matteuksen evankeliumi (Matt. 1–2) tarjoaa toisenlaisen näkökulman. Se on kirjoitettu erityisesti juutalaisille, ja se korostaa, että Jeesus on luvattu Messias, Daavidin poika.
Matteuksen kertomuksessa korostuu Jumalan johdatus ja majesteettisuus.
Joosefin näkökulma: Matteus kertoo Joosefin kamppailusta ja unesta. Se muistuttaa meitä uskosta: Joosef uskoi Jumalan sanaan, vaikka tilanne näytti inhimillisesti mahdottomalta ja häpeälliseltä.
Tietäjät: Itämaan viisaat miehet eivät olleet juutalaisia. Heidän saapumisensa symboloi sitä, että evankeliumi, ilosanoma Jeesuksesta, kuuluu kaikille kansoille, roduille ja kielille. Jeesus on koko maailman Vapahtaja, ei vain pienen piirin omaisuutta.
Nämä kaksi kertomusta yhdessä opettavat meille, että joulu on sekä historiallinen fakta että hengellinen mysteeri. Se yhdistää köyhät paimenet ja rikkaat tietäjät saman seimen äärelle.
Evankeliumin merkitys: Miksi lapsi syntyi?
Joulunvietossa on helppo jäädä ihastelemaan seimen lasta. Mutta kristillinen usko näkee seimen yllä jo ristin varjon. Evankeliumin merkitys jouluna on siinä, miksi Jeesus syntyi.
Enkeli antoi Joosefille selkeän selityksen lapsen nimestä:
”Hän synnyttää pojan, ja sinun tulee antaa pojalle nimeksi Jeesus, sillä hän pelastaa kansansa sen synneistä.” (Matt. 1:21)
Joulun evankeliumi on pelastussanoma.
Sovitus: Ihminen oli synnin tähden erossa Jumalasta. Emme pystyneet nousemaan Jumalan luo, joten Jumala laskeutui meidän luoksemme. Tätä kutsutaan inkarnaatioksi – Jumala tuli ihmiseksi, jotta hän voisi sovittaa ihmiskunnan synnit.
Immanuel – Jumala meidän kanssamme: Tämä on joulun lohdullisin viesti. Jumala ei ole etäinen voima avaruudessa, vaan Hän on Immanuel. Hän on kokenut kylmyyden, hylkäämisen, pakolaisuuden ja kivun. Kun vietämme joulua vaikeuksien keskellä, tiedämme, että Jeesus ymmärtää meitä, koska hän on elänyt ihmisen elämän.
Ilman tätä syvempää merkitystä joulu on vain sentimentaalinen juhla. Mutta evankeliumin valossa joulu on alku suurelle pelastussuunnitelmalle, joka huipentuu pääsiäiseen. Seimi on alku, risti on täyttymys.
Pyhä joulun aika: Miten se eroaa arjesta?
Miksi kutsumme joulua ”pyhäksi”? Sana pyhä tarkoittaa erotettua. Joulun aika on erotettu arjesta Jumalan kohtaamista varten.
Kristitylle joulun pyhyys ei synny siitä, että koti on siivottu täydellisesti tai että pöydässä on sen seitsemää sorttia. Pyhyys tulee Jumalan sanasta ja Hänen läsnäolostaan. Kun evankeliumi luetaan, tavallinen olohuone muuttuu pyhäksi paikaksi.
Hiljaisuus vastavoimana
Nykyajan joulu on usein hieman meluisaa. Kristillinen perinne kutsuu meitä vastakkaiseen suuntaan: hiljaisuuteen. Raamatussa Jumala puhuu usein hiljaisuudessa (”hiljainen tuulen humina”).
Jouluyön messu tai hiljainen hetki kuusen äärellä on kapinaa maailman kiirettä vastaan. Se on tilaa, jossa sielu ehtii mukaan. Se on tilaa kuulla se viesti, jonka enkelit toivat: ”Maassa rauha ihmisten kesken, joita hän rakastaa.”
Tämä rauha (hepreaksi shalom) ei ole vain sodan tai riidan puuttumista. Se on kokonaisvaltaista eheyttä ja hyvinvointia, joka kumpuaa siitä, että suhde Jumalaan on kunnossa.
Joulunvietto sanan valossa ja käytännössä
Kun ymmärrämme evankeliumin merkityksen ja Raamatun kertomusten syvyyden, se muuttaa tapamme viettää joulua. Emme enää suorita perinteitä tavan vuoksi, vaan teemme niistä uskon harjoittamista.
Lahjat: Kun annamme lahjan, emme osta rakkautta, vaan muistelemme Jumalan suurinta lahjaa ihmiskunnalle. Jokainen paketti on pieni heijastus armosta – saamme jotain hyvää, vaikka emme ole sitä ansainneet.
Ruoka: Joulupöytä on esikuva taivaallisesta hääateriasta. Se on yhteyden ja kiitollisuuden ateria.
Valo: Kynttilät eivät ole vain tunnelman luojia. Ne ovat uskontunnustus. Pimeässä pohjolassa me julistamme valolla: ”Valo loistaa pimeydessä, pimeys ei ole saanut sitä valtaansa” (Joh. 1:5).
Pelko pois
Jouluevankeliumin toistuvin kehotus on: ”Älä pelkää.” Enkeli sanoi sen Marialle. Enkeli sanoi sen Joosefille. Enkeli sanoi sen paimenille.
Tämä on joulun lopullinen viesti kristitylle tänäänkin. Maailmassa voi olla sotia, taloudellista epävarmuutta, sairautta tai yksinäisyyttä. Mutta joulun evankeliumi julistaa, että Jumala on astunut tähän pimeyteen. Hän ei ole hylännyt meitä.
Pyhä joulun aika on kutsu jättää pelot seimen äärelle. Se on kutsu luottaa siihen, että se Jumala, joka piti huolta pienestä lapsesta Betlehemissä, pitää huolta myös sinusta. Evankeliumi on voima, joka kantaa paitsi jouluna, myös läpi koko tulevan vuoden.
Astu sisään kertomukseen
Teologia herää eloon, kun astumme historian näyttämölle. Haluatko kulkea Marian ja Joosefin mukana Betlehemiin ja kokea jouluyön draaman uudella tavalla?
👉 Lue tarina: