Päivän teksti
Rekabilaiset esikuvana
Juudan kuninkaan Jojakimin, Josian pojan, aikana tuli Jeremialle Herralta tämä sana: »Mene rekabilaisten luo ja kutsu heitä tulemaan Herran temppeliin. Vie heidät johonkin temppelin kokoontumishuoneista ja tarjoa heille viiniä.»
»Niin minä hain Jaasanjan, joka oli Jeremian poika, Habassinjan pojanpoika, sekä hänen veljensä, kaikki poikansa ja muutkin rekabilaiset. Minä vein heidät temppeliin erääseen huoneeseen, jossa Jumalan miehen Hananin, Jigdaljan pojan, oppilailla oli tapana kokoontua. Se sijaitsi päämiesten huoneen vieressä, ovenvartijapappi Maasejan, Sallumin pojan, huoneen yläpuolella. Siellä panin rekabilaisten eteen täysiä viinikannuja sekä pikarit ja sanoin: ’Ottakaa viiniä!’
»Mutta he vastasivat: ’Me emme juo viiniä, sillä esi-isämme Jonadab, Rekabin poika, on antanut meille tällaisen käskyn: Älkää ikinä juoko viiniä, älkööt myöskään teidän jälkeläisenne. Älkää rakentako taloja, älkää kylväkö viljaa älkääkä istuttako viinitarhoja. Teidän tulee asua teltoissa koko ikänne. Kun näin teette, saatte elää kauan kaikkialla, missä asuttekin. Me tottelemme esi-isäämme Jonadabia, Rekabin poikaa, kaikessa, mitä hän on käskenyt. Me emme koskaan juo viiniä, eivät myöskään vaimomme, poikamme eivätkä tyttäremme. Me emme rakenna taloja asunnoiksemme, eikä meillä ole viinitarhoja eikä peltoja, me emme viljele mitään. Me asumme teltoissa ja noudatamme kaikessa esi-isämme Jonadabin opetuksia, teemme juuri niin kuin hän on käskenyt. Mutta kun Babylonian kuningas Nebukadnessar hyökkäsi maahan, me päätimme lähteä Jerusalemiin kaldealaisten ja syyrialaisten joukkoja pakoon. Sen vuoksi me asumme nyt Jerusalemissa.’»
Silloin Jeremialle tuli tämä Herran sana:
»Näin sanoo Herra Sebaot, Israelin Jumala: Mene puhumaan Juudan ja Jerusalemin asukkaille näin: Ettekö te vihdoinkin kuuntele minun sanojani ja ota niistä opiksenne, kysyy Herra. Jonadab, Rekabin poika, kielsi jälkeläisiään juomasta viiniä, ja he ovat pitäneet käskyn. Vielä tänäkään päivänä he eivät ole viiniä maistaneet vaan ovat totelleet esi-isäänsä. Minä taas olen puhunut teille uudelleen ja uudelleen, mutta te ette ole kuunnelleet. Olen kerran toisensa jälkeen lähettänyt teidän luoksenne palvelijoitani, profeettoja, ja kehottanut: ’Kääntykää vääriltä teiltänne, hylätkää pahat tekonne! Älkää seuratko muita jumalia älkääkä palvelko niitä. Silloin te saatte asua maassa, jonka minä annoin teidän isillenne ja teille.’ Mutta te ette ole ottaneet kuuleviin korviinne, mitä minä olen puhunut. Jonadabin, Rekabin pojan, jälkeläiset ovat noudattaneet esi-isänsä käskyjä. Tämä kansa sitä vastoin ei kuuntele minua! Sen tähden minä, Herra Sebaot, Israelin Jumala, sanon näin: minä tuon Juudalle ja kaikille Jerusalemin asukkaille sen onnettomuuden, jolla olen heitä uhannut. He eivät ole kuunnelleet, vaikka minä olen puhunut heille. He eivät ole vastanneet, vaikka minä olen kutsunut heitä.»
Rekabilaisille Jeremia sanoi: »Näin sanoo Herra Sebaot, Israelin Jumala: Te olette totelleet esi-isäänne Jonadabia, olette noudattaneet hänen käskyjään ja tehneet kaiken, mitä hän on sanonut. Sen tähden Jonadabin, Rekabin pojan, jälkeläisiä tulee aina olemaan minun palveluksessani. Minä, Herra Sebaot, Israelin Jumala, lupaan tämän.»
Baruk kirjoittaa Jeremian sanat kirjakääröön
Juudan kuninkaan Jojakimin, Josian pojan, neljäntenä hallitusvuotena tuli Jeremialle Herralta tämä sana:
»Ota kirjakäärö ja kirjoita siihen kaikki ne sanat, jotka minä olen puhunut sinulle Israelista, Juudasta ja kaikista muista kansoista Josian ajoista lähtien tähän päivään saakka. Ehkäpä Juudan heimo kääntyy pois pahalta tieltään kuultuaan, minkä onnettomuuden minä olen aikonut tuottaa tälle kansalle. Silloin minä annan jokaiselle anteeksi hänen syntinsä ja rikkomuksensa.»
Jeremia kutsui luokseen Barukin, Nerian pojan. Baruk kirjoitti Jeremian sanelun mukaan kirjakääröön kaiken, minkä Herra oli puhunut. Sitten Jeremia sanoi Barukille: »Minulta on kielletty pääsy Herran temppeliin. Mutta mene sinä sinne lähimpänä paastopäivänä ja lue temppeliin kokoontuneelle kansalle kirjakääröstä Herran sanat, jotka kirjoitit siihen saneluni mukaan. Kuuluta ne myös kaikille Juudan asukkaille, jotka tulevat kaupungeistaan temppeliin. Ehkäpä he nöyrtyvät rukoilemaan Herraa ja kääntyvät pois pahoilta teiltään. Sillä Herra on täynnä vihaa ja kiivautta, ja hän on uhannut rangaista tätä kansaa.»
Baruk, Nerian poika, teki niin kuin profeetta Jeremia oli käskenyt. Hän meni temppeliin ja luki siellä kirjakääröstä Herran sanat. Tämä tapahtui Juudan kuninkaan Jojakimin, Josian pojan, viidennen hallitusvuoden yhdeksäntenä kuukautena. Silloin oli paastopäivä, ja kaikki Jerusalemin ja Juudan kaupunkien asukkaat oli kutsuttu temppeliin Herran eteen. Temppelissä Baruk luki Jeremian sanat kaikelle kansalle. Hän seisoi Gemarjan, kirjuri Safanin pojan, huoneen edessä temppelin ylemmällä esipihalla, Uudenportin luona.
Kuningas polttaa kirjakäärön
Kun Miika, Gemarjan poika, Safanin pojanpoika, kuuli Barukin lukevan kirjakääröstä Herran sanat, hän meni kuninkaanlinnaan kirjurin huoneeseen. Siellä olivat koolla kaikki päämiehet: kuninkaan kirjuri Elisama, Delaja, Semajan poika, Elnatan, Akborin poika, Gemarja, Safanin poika, Sidkia, Hananjan poika, ja muut johtomiehet. Miika kertoi heille, mitä hän oli kuullut Barukin lukevan kokoontuneelle kansalle.
Silloin päämiehet lähettivät Barukin luo Jehudin, Netanjan pojan, jonka isoisä oli Selemja, Kusin poika. Jehudi sanoi Barukille: »Ota käärö, jonka luit kansalle, ja tule mukaani!» Baruk, Nerian poika, otti käärön ja seurasi Jehudia päämiesten luo. Nämä sanoivat hänelle: »Istu ja lue, mitä kääröön on kirjoitettu!» Baruk luki, ja he kuuntelivat. Kuultuaan kaiken he katsoivat kauhistuneina toisiaan ja sanoivat Barukille: »Meidän on ilmoitettava tästä kuninkaalle!» He kysyivät Barukilta: »Miten sinä kirjoitit nämä sanat? Saneliko joku ne sinulle?» Baruk vastasi: »Jeremia saneli minulle, ja minä kirjoitin ne sitä mukaa musteella tähän kääröön.» Silloin päämiehet sanoivat Barukille: »Sinun ja Jeremian täytyy piiloutua, niin ettei kukaan tiedä, missä te olette!» Itse he menivät palatsin esipihaan kuninkaan luo jätettyään sitä ennen kirjakäärön kirjuri Elisaman huoneeseen. He kertoivat kuninkaalle kaiken, mitä kääröön oli kirjoitettu.
Kuningas lähetti Jehudin hakemaan kääröä, ja tämä nouti sen kirjuri Elisaman huoneesta. Jehudi luki kirjakäärön kuninkaan kuullen koko hovin läsnä ollessa.
Kuningas asui silloin talvipalatsissaan; käsillä oli jo vuoden yhdeksäs kuukausi. Hänen edessään hehkui hiililämmitin. Aina kun Jehudi oli lukenut kolme tai neljä palstaa, kuningas leikkasi ne irti kirjurinveitsellä ja heitti hiillokseen. Näin koko käärö paloi tuhkaksi. Vaikka kuningas ja hänen hovinsa miehet kuulivat, mitä kääröön oli kirjoitettu, yksikään heistä ei pelästynyt eikä repäissyt vaatteitaan. Elnatan, Delaja ja Gemarja vetosivat kyllä kuninkaaseen, ettei tämä polttaisi kääröä, mutta kuningas ei välittänyt heidän pyynnöistään. Hän antoi pojalleen Jerahmeelille sekä Serajalle, Asrielin pojalle, ja Selemjalle, Abdeelin pojalle, käskyn vangita kirjuri Baruk ja profeetta Jeremia. Mutta Herra ei antanut heidän kätköpaikkansa paljastua.
Uusi kirjakäärö
Sen jälkeen, kun kuningas oli polttanut kirjakäärön, jonka Baruk oli Jeremian sanelun mukaan kirjoittanut, profeetalle tuli tämä Herran sana:
»Ota toinen käärö ja kirjoita siihen kaikki ne sanat, jotka olivat edellisessäkin käärössä, siinä jonka Juudan kuningas Jojakim poltti. Sano Juudan kuninkaalle Jojakimille: Näin puhuu Herra: Sinä poltit ensimmäisen kirjakäärön ja sanoit Jeremialle: ’Miksi olet kirjoittanut, että Babylonian kuningas tulee tänne, tuhoaa tämän maan ja tekee lopun sen ihmisistä ja eläimistä?’ Sen tähden minä, Herra, sanon sinusta, Jojakim, joka olet Juudan kuningas, tämän sanan: Yksikään sinun jälkeläisistäsi ei tule istumaan Daavidin valtaistuimella. Sinun ruumiisi paiskataan ulos, ja se saa virua päivät paahteessa ja yöt kylmyydessä. Minä rankaisen sinua, sinun jälkeläisiäsi ja palvelijoitasi teidän rikoksistanne. Teitä kaikkia, myös Jerusalemin asukkaita ja Juudan kansaa, kohtaa se tuho, jolla minä olen uhannut mutta jonka kukaan ei uskonut tulevan.»
Jeremia otti uuden käärön ja antoi sen kirjuri Barukille, Nerian pojalle. Tämä kirjoitti siihen Jeremian sanelun mukaan kaikki ne sanat, jotka olivat Juudan kuninkaan Jojakimin polttamassa kirjakäärössä. Lisäksi siihen kirjoitettiin paljon muita samankaltaisia ennussanoja.
Jeremia varoittaa kuningas Sidkiaa
Babylonian kuningas Nebukadnessar asetti Juudan kuninkaaksi Sidkian, Josian pojan. Hän tuli hallitsijaksi Jekonjan, Jojakimin pojan, jälkeen. Mutta Sidkia, hänen hovinsa ja hänen kansansa eivät kuunnelleet, mitä profeetta Jeremia Herran käskystä julisti.
Niihin aikoihin faraon sotajoukko oli lähtenyt liikkeelle Egyptistä. Kun babylonialaiset, jotka piirittivät Jerusalemia, kuulivat tästä, he vetäytyivät pois kaupungin liepeiltä. Kuningas Sidkia lähetti silloin Jukalin, Selemjan pojan, ja pappi Sefanjan, Maasejan pojan, profeetta Jeremian luo pyytämään: »Rukoile meidän puolestamme Herraa, Jumalaamme!» Jeremia sai vielä tuolloin liikkua vapaasti kansan keskuudessa; häntä ei vielä ollut pantu vankeuteen.
Silloin profeetta Jeremialle tuli tämä Herran sana:
»Näin sanoo Herra, Israelin Jumala: Juudan kuningas on lähettänyt nuo miehet kysymään minulta neuvoa. Käske heidän siis mennä sanomaan kuninkaalle näin: Faraon sotajoukko, joka on lähtenyt avuksenne, palaa takaisin omaan maahansa Egyptiin. Babylonialaiset tulevat uudelleen piirittämään tätä kaupunkia, he valloittavat ja polttavat sen. Minä, Herra, varoitan teitä pettämästä itseänne. Älkää kuvitelko, että kaldealaiset vetäytyvät pois ahdistamasta teitä. Eivät he lähde mihinkään! Ja vaikka te löisitte koko kaldealaisten sotajoukon, niin ettei heistä jäisi jäljelle kuin muutama haavoittunut telttaansa makaamaan, nämä miehet nousisivat kyllä jalkeille ja polttaisivat tämän kaupungin.»
Jeremia joutuu vankilaan
Kun babylonialaiset faraon sotajoukkoa peläten olivat vetäytyneet Jerusalemin edustalta, Jeremia yritti lähteä kaupungista. Hän halusi mennä Benjaminin alueelle ja osallistua siellä sukunsa perintömaan jakoon. Mutta päästyään Benjamininportille Jeremia kohtasi vartiopäällikön, jonka nimi oli Jiria – tämä oli Selemjan poika, Hananjan pojanpoika. Hän otti profeetta Jeremian kiinni ja sanoi: »Sinä aiot karata kaldealaisten puolelle!» Jeremia vastasi: »Valehtelet! En minä aio karata.» Mutta Jiria ei uskonut vaan vangitsi profeetan ja vei hänet päämiesten luo. Nämä raivostuivat Jeremialle, löivät häntä ja telkesivät hänet kirjuri Jonatanin taloon, josta oli tehty vankila. Jeremia pantiin tyhjään vesisäiliöön, joka oli hakattu maan alle, ja sinne hän jäi virumaan pitkäksi aikaa.
Jeremian vankeutta lievennetään
Eräänä päivänä kuningas Sidkia käski noutaa Jeremian luokseen palatsiin ja kysyi häneltä kahden kesken: »Onko sinulle tullut sanaa Herralta?» »On», vastasi Jeremia. »Sinä joudut Babylonian kuninkaan käsiin!» Sitten hän sanoi kuningas Sidkialle: »Mitä pahaa minä olen tehnyt sinulle tai hovillesi tai tälle kansalle, kun pidätte minua vankilassa? Missä nyt ovat teidän profeettanne, ne, jotka julistivat teille: ’Ei hyökkää Babylonian kuningas tähän maahan eikä teidän kimppuunne’? Armollinen kuningas! Kuule minua ja suostu pyyntööni: älä lähetä minua takaisin kirjuri Jonatanin taloon. Siellä minua odottaa varma kuolema.»
Silloin kuningas Sidkia antoi käskyn, että Jeremia oli pidettävä vangittuna päävartiossa. Hänelle tuli antaa päivittäin ruoaksi yksi Leipurienkujalla valmistettu leipä niin kauan kuin kaupungissa leipää riittäisi. Niin Jeremia sai jäädä päävartioon.
Facebook-ryhmä
Päivän materiaali tulee myös omaan Facebook-ryhmäänsä. Keskustellaan yhdessä!
Liity mukaan Facebook-ryhmään tämän linkin kautta.
Livekirkko
Tämä päivittäinen katkelmajaottelu on Livekirkko ry:n raamatunlukuohjelmasta, jonka perusteella luemme Raamatun kronologisesti kannesta kanteen vuoden aikana.
Meillä on evankeliumi tehtävänä. Livekirkko tarjoaa kristillistä sisältöä ihmisille siellä, missä he ovat.
Raamatunkäännös vuoden 1992 kirkkoraamatun mukaan. Tekijänoikeudet kirkon keskusrahasto.
