Päivän teksti
Profeetta ja hänen kansansa
Jeremian, Hilkian pojan, sanat.
Jeremia oli pappissukua, kotoisin Anatotista, Benjaminin heimon alueelta. Herran sana tuli hänelle Juudan kuninkaan Josian, Amonin pojan, kolmantenatoista hallitusvuotena. Herra puhui hänelle vielä kuningas Jojakimin, Josian pojan, aikana ja sen jälkeen aina kuningas Sidkian, Josian pojan, yhdenteentoista hallitusvuoteen saakka, jonka viidentenä kuukautena jerusalemilaiset vietiin pakkosiirtolaisuuteen.
Jeremian kutsuminen
Minulle tuli tämä Herran sana:
– Jo ennen kuin sinut äidinkohdussa muovasin,
minä valitsin sinut.
Jo ennen kuin sinä synnyit maailmaan,
minä pyhitin sinut omakseni
ja määräsin sinut kansojen profeetaksi.
Mutta minä vastasin: »Voi, Herra, Jumalani, en minä osaa puhua, minä olen niin nuori!» Silloin Herra sanoi:
– Älä sano, että olet nuori,
vaan mene, minne ikinä sinut lähetän,
ja puhu, mitä minä käsken sinun puhua.
Älä pelkää ketään,
sillä minä, Herra, olen sinun kanssasi
ja suojelen sinua.
Sitten Herra ojensi kätensä, kosketti suutani ja sanoi minulle:
– Minä annan sanani sinun suuhusi.
Minä asetan sinut tänä päivänä
kansojen ja valtakuntien yläpuolelle.
Sinun tulee repiä ja särkeä,
tuhota ja hävittää,
rakentaa ja istuttaa.
Mantelipuu ja kiehuva pata
Herra kysyi minulta: »Mitä näet, Jeremia?» Minä vastasin: »Näen mantelipuun oksan.» »Oikein, se on mantelipuun oksa», sanoi Herra, »minä itse valvon, että sanani toteutuu.»
Toisen kerran Herra kysyi minulta: »Mitä näet?» Minä vastasin: »Näen kiehuvan padan pohjoisen suunnalla.»
Herra sanoi minulle:
»Pohjoisesta purkautuu onnettomuus tämän maan asukkaiden päälle. Kuuntele tarkoin, mitä sanon: Minä kutsun tänne kaikki pohjoisten valtakuntien kansat. Kun ne tulevat, niiden kuninkaat asettavat istuimensa Jerusalemin porttien eteen joka puolelle kaupungin muuria, samoin kaikkien muiden Juudan kaupunkien ympärille. Minä julistan Juudan asukkaille tuomion kaikesta heidän pahuudestaan: he ovat hylänneet minut, uhranneet muille jumalille ja kumartaneet omatekoisia jumalankuviaan.
»Mutta lähde sinä, Jeremia, astu heidän eteensä ja puhu kaikki, mitä minä käsken sinun puhua. Älä säiky heitä, muuten minä annan sinun joutua pelon valtaan heidän edessään. Minä teen sinusta tänä päivänä linnoitetun kaupungin, rautapatsaan ja pronssimuurin, jotta voit puolustautua, kun koko maa, Juudan kuninkaat, päämiehet, papit ja kansa nousevat sinua vastaan. Vaikka he ryhtyvät sotaan, he eivät sinua voita, sillä minä, Herra, olen sinun kanssasi ja suojelen sinua.»
Israelin uskottomuus on vailla vertaa
Minulle tuli tämä Herran sana:
»Julista Jerusalemissa koko kaupungin kuullen:
– Näin sanoo Herra:
Minä muistan, miten uskollinen olit, kun olit nuori,
muistan, millainen oli rakkautesi, kun olit morsian.
Sinä seurasit minua autiomaassa,
maassa, jossa mikään ei kasva.
Israel kuului Herralle
niin kuin pellon ensi sato.
Kaikki, jotka siihen kajosivat,
saivat osakseen tuomion.
Onnettomuus kohtasi heitä,
sanoo Herra.
»Kuulkaa Herran sana, te Jaakobin heimo ja kaikki Israelin sukukunnat! Näin sanoo Herra:
– Mitä pahaa isänne minusta löysivät,
kun he kääntyivät minusta pois?
He lähtivät seuraamaan olemattomia jumalia
ja menettivät arvonsa minun silmissäni.
Eivät he enää kysyneet:
»Mikä on Herran tahto,
hänen, joka toi meidät Egyptistä,
johdatti halki autiomaan,
arojen ja rotkojen maan,
kuivan ja synkeän maan,
missä kukaan ei kulje eikä yksikään asu?»
Minä toin teidät puutarhojen maahan.
Te saitte syödä hedelmiä,
nauttia maan antimista.
Mutta tultuanne te saastutitte minun maani,
turmelitte tyystin omaisuuteni.
Papit eivät kysyneet: »Mikä on Herran tahto?»
Lainopettajat eivät minusta välittäneet,
kansani paimenet luopuivat minusta,
profeetat puhuivat Baalin nimissä.
He palvelivat jumalia, jotka eivät voi auttaa.
Siksi minä yhä syytän teitä,
sanoo Herra,
ja vaadin tilille
vielä lastenne lapset.
Menkää länteen kittiläisten saarille,
lähettäkää miehiä itään Kedariin,
katsokaa ja ottakaa tarkoin selville,
onko missään tällaista tapahtunut!
Onko mikään kansa vaihtanut jumaliaan?
Ja jos ne edes olisivat jumalia!
Minä, Herra, olen ollut kansani voima ja kunnia.
Mutta minut se on vaihtanut toisiin jumaliin,
joista ei ole mitään apua.
Tyrmistykää, taivaat!
Kauhistukaa, järkkykää perin juurin!
Minun kansani on tehnyt syntiä kaksin verroin:
minut, elävän veden lähteen, se on hylännyt
ja hakannut itselleen vesisäiliöitä,
särkyviä säiliöitä, jotka eivät vettä pidä.
Rangaistus uskottomuudesta
– Ei Israel ole orja
eikä orjaksi syntynyt.
Miksi se sitten joutui saaliiksi?
Miksi viholliset kävivät sinun kimppuusi
ärjyen ja karjuen kuin leijonat?
Ne tekivät maasi autioksi,
hävittivät kaupunkisi,
niin ettei ketään jäänyt jäljelle.
Nyt vielä egyptiläiset, Memfiksen ja Tahpanhesin miehet,
tulevat ja ajavat pääsi paljaaksi!
Israel, sinä itse olet tämän aiheuttanut!
Sinä hylkäsit Herran, Jumalasi,
vaikka hän ohjasi kulkuasi.
Mitä apua olisi enää siitä,
että lähtisit Egyptiin juomaan Niilin vettä?
Mitä hyötyä siitä,
että lähtisit Assyriaan juomaan Eufratin vettä?
Oma pahuutesi on syynä kuritukseesi,
luopumus tuo sinulle rangaistuksen.
Nyt saat katkerasti kokea,
miten paljon onnettomuutta koituu siitä,
että hylkäsit Herran,
että et pelännyt minua, Jumalaasi.
Näin sanoo Herra Jumala Sebaot.
Juuda palvelee epäjumalia
– Kautta aikojen sinä olet särkenyt ikeesi,
aina katkonut valjaasi ja sanonut minulle:
»En halua palvella sinua!»
Jokaisella korkealla kukkulalla,
jokaisen viheriöivän puun alla
sinä olet tarjoutunut portoksi.
Minä istutin sinut,
olit jalo viiniköynnös,
olet kasvanut parhaimmasta siemenestä.
Ja mitä minä nyt näen?
Olet muuttunut villiköynnökseksi
ja kannat kelvottomia oksia.
Vaikka pesisit itsesi saippualla,
vaikka käyttäisit lipeää,
jäisi syntiesi lika yhä jäljelle,
en voisi olla sitä näkemättä, sanoo Herra.
Miten voit väittää:
»En ole saastainen, en ole juossut baalien perässä»?
Ajattele toki, mitä tapahtui laaksossa,
muista, mitä olet tehnyt,
sinä nuori, kiihkeä kamelintamma,
joka laukkaat sinne ja tänne,
sinä villiaasi, autiomaan kasvatti,
joka himossasi pärskit ja huohotat!
Mikä voi hillitä sinun kiimasi?
Ei yhdenkään, joka etsii sinua kumppanikseen,
tarvitse juosta itseään uuvuksiin.
Kiimasi aikaan sinut kyllä löytää.
Varo, Israel, ettet juokse jalkojasi verille
ja kurkkuasi kuivaksi!
Mutta sinä vastaat: »Anna minun olla!
Minä rakastan vieraita jumalia,
niitä minä haluan seurata.»
Niin kuin kiinni joutunut varas,
niin Israelin heimokin saa osakseen häpeän:
koko kansa, sen kuninkaat, päämiehet, papit ja profeetat.
Puulle he sanovat: »Sinä olet isäni»,
ja kivelle: »Sinä olet minut synnyttänyt.»
He ovat kääntäneet selkänsä minulle, Herralle,
kääntäneet kasvonsa minusta pois.
Hädän hetkenä he kuitenkin huutavat minulle:
»Tule ja auta meitä!»
Missä ovat ne jumalat, jotka olet itsellesi tehnyt?
Tulkoot ne hädän hetkenä auttamaan sinua, jos voivat!
Onhan sinulla, Juuda, jumalia
yhtä paljon kuin kaupunkeja!
Juuda ei ole syytön
– Miksi te yhä syytätte minua,
tehän olette kaikki jo luopuneet minusta,
sanoo Herra.
Turhaan minä olen kurittanut teitä,
ette te ole ottaneet opiksenne.
Oma miekkanne on syönyt teidän profeettanne
kuin raateleva leijona.
Te nykyinen polvi,
ottakaa vihdoinkin todesta Herran sana!
Olenko minä ollut Israelille autiomaa, pimeyden maa?
Miksi minun kansani sanoo:
»Me juoksemme, minne itse haluamme,
emme enää palaa sinun luoksesi»?
Unohtaako neitonen korunsa
tai morsian pukunsa nauhat?
Minun kansani on unohtanut minut
aina uudestaan, kerran toisensa jälkeen.
Kuinka taitava oletkaan löytämään tien
rakastajiesi luo!
Niinpä oletkin jo tottunut pahoihin tekoihisi.
Katso, viittasi liepeissä on köyhien ja viattomien verta.
Sinä olet surmannut heidät,
vaikka et tavannut heitä murtautumasta taloosi.
Tästä huolimatta sinä sanot:
»Minä olen syytön,
kääntyköön Herran viha minusta pois!»
Mutta minä, Herra, käyn oikeutta sinua vastaan,
koska väität: »En ole syntiä tehnyt.»
Miksi ryntäät suunnasta toiseen?
Egypti pettää toiveesi,
niin kuin Assyria aikoinaan petti.
Sieltäkin saat lähteä häväistynä, kädet pääsi päällä,
sillä Herra on hylännyt ne, joihin luotat.
Niistä ei ole sinulle mitään apua!»
Israel on käyttäytynyt kuin portto
Näin sanoo Herra:
»Jos mies on ottanut eron vaimostaan ja tämä on lähtenyt hänen luotaan ja sen jälkeen ollut naimisissa toisen kanssa, ei mies enää saa ottaa häntä vaimokseen. Jos hän ottaisi, se loukkaisi tämän maan pyhyyttä. Sinä, Israel, olet pettänyt minua monien rakastajien kanssa. Sinäkö siis saisit palata minun luokseni! Näin sanoo Herra.
»Katso noita alastomia kukkuloita. Näetkö yhtäkään, jolla et olisi maannut rakastajiesi kanssa? Sinähän istuit tienvarsilla ja odottelit heitä niin kuin saalistaan väijyvä autiomaan arabi. Sinä häpäisit maan huoruudellasi ja pahuudellasi. Sateet tyrehtyivät, ei satanut syksyllä eikä keväällä, mutta yhä vain huoruus näkyi kasvoistasi etkä ymmärtänyt edes hävetä. Entä nyt? Sinä huudat minulle: ’Isä! Nuoruudestani asti sinä olet ollut minun ystäväni. Et kai ole ainiaaksi suuttunut, et kai loputtomiin vihastunut?’ Näin sinä, Israel, puhut, mutta silti teet pahaa mielin määrin.»
Uskottomat sisarukset
Herra sanoi minulle kuningas Josian aikana:
»Näetkö, mitä tuo Luopio-Israel on tehnyt? Hän on käynyt jokaisella korkealla kukkulalla ja jokaisen vihreän puun alla harjoittamassa haureutta. Minä ajattelin, että tehtyään kylläkseen kaikkea tätä hän lopulta palaa luokseni, mutta ei hän palannut.
»Sen näki hänen sisarensa Petturi-Juuda. Ja vaikka minä lähetin Luopio-Israelin pois hänen aviorikoksensa vuoksi ja annoin hänelle erokirjan, ei hänen sisarensa Petturi-Juuda siitä säikähtänyt, vaan rupesi portoksi hänkin. Minä jouduin sen näkemään. Huoruuteen mieltyneenä Juuda häpäisi maan. Hän palveli kiviä ja puita jumalina ja oli uskoton minulle. Kaiken tämän jälkeen ei Israelin petollinen sisar Juuda vieläkään palannut minun luokseni koko sydämestään, vaan valheellisin mielin.» Näin sanoi Herra.
Herra sanoi minulle:
»Kuitenkin Luopio-Israel on viattomampi kuin Petturi-Juuda. Mene ja huuda nämä sanat pohjoiseen päin:
– Käänny, Luopio-Israel, sanoo Herra!
Minä en enää ole vihoissani sinulle,
minä olen armollinen, sanoo Herra,
ei minun vihani jatku loputtomiin.
Tunne kuitenkin rikoksesi:
Sinä olet luopunut Herrasta, Jumalastasi,
olet juossut kaikkialle vieraitten jumalien perässä,
vihreän puun alta toisen alle.
Minua et ole kuunnellut,
sanoo Herra.»
Luopuneet palaavat Siioniin
»Palatkaa takaisin, te luopuneet lapset!» sanoo Herra. »Minä otan teidät jälleen omikseni. Minä kokoan teidät kaikki ja tuon Siioniin – vaikka teitä olisi vain yksi joka kaupungissa ja kaksi joka kansan keskellä. Minä annan teille mieleni mukaiset paimenet, ja he johtavat teitä viisaasti ja taitavasti.
»Kun te tämän jälkeen lisäännytte ja täytätte maan, ei kukaan kysy: ’Missä on Herran liitonarkku?’ Se ei tule enää kenenkään mieleen, sitä ei muisteta eikä kaivata eikä uutta enää tehdä. Silloin Jerusalemia kutsutaan Herran valtaistuimeksi. Kaikki kansat kokoontuvat Jerusalemiin palvelemaan Herraa eivätkä kulje enää pahan ja paatuneen sydämensä mukaan. Niinä päivinä Juudan heimo liittyy Israelin heimoon, ja yhdessä ne tulevat pohjoisesta maasta siihen maahan, jonka minä annoin omaksi teidän isillenne.»
Herra kutsuu Israelia katumukseen
– Minä ajattelin:
Annan sinulle ensimmäisen sijan ihmislasten joukossa,
lahjoitan omaksesi kauniin maan,
ihanimman koko maailmassa.
Ajattelin, että sinä sanot minua isäksi
etkä koskaan käänny minusta pois.
Mutta niin kuin uskoton vaimo pettää miestään,
niin sinä, Israelin heimo, olet pettänyt minua,
sanoo Herra.
Paljailta kukkuloilta kuuluu ääni,
israelilaisten itku ja rukous.
He ovat kulkeneet vääriä teitä,
ovat unohtaneet Herran, Jumalansa.
– Palatkaa takaisin, te luopuneet lapset,
minä parannan teidät luopumuksestanne!
»Herra, me tulemme luoksesi,
sillä sinä olet meidän Jumalamme!
Valhetta ja petosta on kukkuloilla,
meluisaa menoa vuorilla.
Totisesti, vain Herra, meidän Jumalamme,
voi Israelin pelastaa!
Baal on syönyt kaiken
mitä isämme ovat hankkineet.
Niin kauan kuin muistamme
se on vienyt heiltä lampaat ja härät,
pojat ja tyttäret.
Langetkaamme häveten maahan,
häväistys meidät peittäköön!
Olemme rikkoneet Herraa, Jumalaamme, vastaan.
Nuoruudestamme asti tähän päivään saakka
olemme tehneet syntiä,
niin me itse kuin meidän isämmekin.
Me emme ole kuunnelleet Herran, Jumalamme, ääntä.»
Facebook-ryhmä
Päivän materiaali tulee myös omaan Facebook-ryhmäänsä. Keskustellaan yhdessä!
Liity mukaan Facebook-ryhmään tämän linkin kautta.
Livekirkko
Tämä päivittäinen katkelmajaottelu on Livekirkko ry:n raamatunlukuohjelmasta, jonka perusteella luemme Raamatun kronologisesti kannesta kanteen vuoden aikana.
Meillä on evankeliumi tehtävänä. Livekirkko tarjoaa kristillistä sisältöä ihmisille siellä, missä he ovat.
Raamatunkäännös vuoden 1992 kirkkoraamatun mukaan. Tekijänoikeudet kirkon keskusrahasto.
